Nauru parantaa

Harvoin saa nauraa ihan kippurassa. Sellaiset tilanteet tulevat vastaan elävässä elämässä, ei niinkään missään stand up -showssa. Niissä nauru on ainakin itselläni enimmäkseen vain ”ääneen hymyilyä”. Paitsi Jukka Puotila -showssa, jossa on päässyt ääneen nauramaankin.

Äskettäin katsoimme Yle Areenasta uudistetun version vanhasta suomalaisesta mustavalkoisesta elokuvasta Asessorin naishuolet. Koko elokuva oli pistetty uusiksi ja oli nyt nimeltään Asessorin mieshuolet. Elokuva kuuluu sarjaan Kaverille ei jätetä. Eli tämäkin uudistettu versio on jo vanha, ehkä 90-luvulla tehty. 

Suurin osa Kaverille ei jätetä -sarjan jaksoista on humoristisia. Kuten sekin sekakuoron konserttimatkasta  tehty jakso, jossa eräs miehistä (Pirkka-Pekka Petelius) oli ottanut liian ison annoksen Viagraa ja mitä siitä sitten seurasi. Hän joutui muun muassa kioskijonossa soittamaan lääkärilleen, kun koko ajan ”jöpöttää”. Vai mikä se sana nyt olikaan. Edellä mainittu jakso oli kylläkin vähän överi. 

Mainio jakso oli myös se, jossa herrahenkilö (Taneli Mäkelä) oli kukkalaitteineen, nauhoineen ja muistovärssyineen joutunut erehdyksessä väärän ihmisen siunaustilaisuuteen. Jatkoi siitä kuitenkin sitten myös muistotilaisuuteen. Jälkimmäiseen oli joku pakottava syy, muutenhan siinä kohdassa olisi ollut hyvä tilaisuus liueta paikalta.

Parhaita naurukohtauksia saavat tietenkin aikaan tahattomat sattumukset, joista täällä blogissakin olemme kirjoittaneet. 

Muistan muutaman vuoden takaa sanomalehden etusivulta erään luontaistuoteketjun mainoksen, johon oli eksynyt hauska kirjoitusvirhe. Sillehän piti sitten hirnua monta kertaa jälkeenkin päin. Paikallinen kyseisen ketjun liike mainosti, että liikkeessä vierailee tiettynä päivänä hivenravinneasiantuntija. Yksi ylimääräinen kirjain oli eksynyt joukkoon ja mainoksen mukaan liikkeessä tulisi vierailemaan HIRVENravinneasiantuntija. 🤣

Sitä jäin miettimään, että mitä on liikkunut sen mainostoimistoihmisen päässä, joka sen mainoksen oli laatinut. Ehkä tämä toimiala oli hänelle aivan vieras, eikä siten huomannut asiassa mitään outoa. Tai luuli ehkä korjaavansa virheen lisäämällä siihen sanaan sen r-kirjaimen. 

Äitini sairasti kroonista, vakavaa, kivuliasta ja etenevää sairautta, joka vaikeutti liikkumista. Häntä huvitti suuresti katsoa telkkarista yleisurheilukisoista lyhyen matkan juoksuja ja etenkin maalisuoran loppukiriä. Silloin selostaja huusi usein ”Kangistuu, kangistuu!!!” tarkoittaen jotakuta juoksijaa, joka ei pärjännyt loppukirissä muille. Äiti nauroi tälle aina ihan vedet silmissä. Koska hän jos kuka tiesi, mitä on kangistuminen. Jaksoi kuitenkin nauraa toisten ”kangistumiselle”.

 

Äidin hersyvä nauru oli lapsena ihanaa kuunneltavaa. Taitaa olla ihan yleismaailmallinen ilmiö, että lapsi tykkää kuulla, kun äiti nauraa ihan sydämensä pohjasta. Oman äitini nauru oli tavattoman hersyvää ja näyttäisi siltä, että esikoistyttäremme on perinyt hänen naurunsa. 

Jos vielä palaan noihin Asessorin mieshuoliin. Alkuperäinen elokuva, johon tällä viitataan, on Agapetuksen romaaniin perustuva Asessorin naishuolet -niminen elokuva vuodelta 1937 sekä uudempi versio vuodelta 1958. 

Mieshuolet -version aihepiiri liikkuu sillä alueella, että herkkänahkaiset voivat vetää elokuvasta herneet, mutta se olisi aivan turhaa. Aihetta käsitellään kuitenkin hyväntahtoisella tavalla. 

Pääosan asessorina esittää Vesa Vierikko ja hänen vaimonsa roolin Pirkko Hämäläinen. Heidän ylioppilaspoikaansa esittää Jukka Rasila. Elokuvan on ohjannut Taneli Mäkelä ja käsikirjoitus on Mäkelän sekä Pirkka-Pekka Peteliuksen. Tyyli on juuri niin paatoksellinen kuin vanhoissa kotimaisissa elokuvissa pitää ollakin. 

Antti Tuurin Pohjanmaa-romaaniin perustuva samanniminen elokuva vuodelta 1988 on tullut katsottua noin kuusi kertaa. Muuten en ehkä olisi koko elokuvaa tullut koskaan katsoneeksikaan, mutta Isäntä eteläpohjalaisena on tutustuttanut minut pohjanmaalaisten omintakeiseen maailmaan ja sisäänlämpiävään elämäntyyliin muutenkin. 

Elokuvassa on paljon piilotettua huumoria, vaikka ensi katsomalta se ei avautunut ainakaan minulle lainkaan. Myöhemmissä vaiheissa se kuitenkin avautui pala palalta. Sanotaan, että siinä on yksi Suomen elokuvahistorian parhaimmista kohtauksista, kun Esko Nikkari esittää humalaista kuulusteltavaa ja Aarno Sulkanen nimismiestä. Vesa Vierikko esittää nimismiehen lievästi heikkolahjaista kuulusteluavustajaa/kirjuria.

Tässä elokuvassa on myös nuori Taneli Mäkelä varsin keskeisessä roolissa ja loppukohtauksessa vieläpä alasti (rrrrrrrrrr….) 

Kuvat: Pixabay, Wikipedia

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.