Jossakin aikaisemmassa postauksessa päädyttiin lukijoiden kanssa pohtimaan erään tietyn biisin sanojen merkitystä. Biisi oli Hetken tie on kevyt ja sen alkuperäinen esittäjä on Tehosekoitin. Aina viisastuu, kun avaa suunsa tai tällä kertaa näppäimistön. Olin aina luullut sitä Laura Närhen biisiksi, ehkä sen vuoksi, että se oli Vuosaari -elokuvan tunnusbiisinä vuonna 2012. En siis ole mikään kovakaan Tehosekoitin -asiantuntija, kuten huomaatte. Keittiössä ehkä parempi asiantuntija kuin poppikoneen kuuluvuusalueella.
Laulunsanojen merkitykset alkoivat kiinnostaa enemmänkin ja niinpä lainasin kirjastosta Janita Virtasen kirjan Suuret sanat - tarinoita suosikkibiisien takaa. Olen edelleen sitä mieltä ja se vahvistui kirjastakin, että jokainen kuulija tulkitsee sanat omalla tavallaan. Ellei sitten ole kyse biisistä, joka sisältää pelkkää faktaa. Kuten esimerkiksi ”Jänis istui maassa”, eihän siinä paljoa jää tulkinnan varaa.
Edu Kettunen kertoo kirjassa sanoitustyöstään: ”Minulle ei ole koskaan tärkeää se, että kuulija käsittää sanoitukseni niin kuin minä ne käsitän. Haluan, että kuulija saa ikään kuin itse tehdä tekstini loppuun.” Hän myös pyrkii aina tekemään sanoituksia, joissa on tasoja ja ulottuvuuksia niin, että ne voi käsittää monella tavalla.
Hetken tie on kevyt -kappaleenkin sanojen syntyhistoriasta kirjassa kerrottiin ja edellä mainitun blogipostauksen keskusteluissa meidän kaikkien arvelut sanojen merkityksestä menivät pieleen.
Nyt löytyi taas siis äärettömän mielenkiintoinen kirja. Tämähän on/olisi luettava samoilla silmillä ja yhdellä syömisellä. Kirjassa on laulun sanoittamisesta parisenkymmentä tarinaa, joiden perässä ovat kyseisen laulun sanat. Tosi mielenkiintoisia kertomuksia kerrotaan ylipäätään sanoittamisesta ja säveltämisestä. Kuinka joku biisi on tekijänsä mielestä ihan onneton, mutta levy-yhtiö haluaa sen tuotantoon ja sitten siitä kuoriutuukin klassikko. Tai päinvastoin. Ja kuinka joku biisi jätetään viime tingassa pois levyltä, muokataan kokonaan uusiksi, vaihdetaan laulajaa ja vasta vuosien päästä se viedään tuotantoon.
Kirjassa kerrotaan edellä mainitun biisin lisäksi muun muassa seuraavien sanoitusten synnystä: Nummela, Joutsenlaulu, Moottoritie on kuuma, Marraskuu, Kone älä hyydy, Matkustaja, Piha ilman sadettajaa, Miten pelko lähtee. Ekana ahmin tietysti omasta mielestäni parhaiden biisien sanoituksista kirjoitetut kertomukset. Pari-kolme vieraampaakin oli, joita en muistanut ainakaan nimeltä, mutta kuuntelin ne ensin ja luin kertomuksen vasta sen jälkeen.
Monet tarinat olivat aika yllättäviäkin. Esimerkiksi Joutsenlaulun sanoituksen merkitys on ollut aina vähän hämärän peitossa minulle, mutta nyt sekin valkeni. Asiahan on ajankohtainenkin juuri nyt, koska sanoittaja Jussi Hakulinen menehtyi pari viikkoa sitten. Kirjan mukaan Hakulisen mielestä biisin arvo mitataan vasta viisitoista vuotta julkaisemisen jälkeen siitä, miten se silloin muistetaan ja mitä siitä ajatellaan.
Ja juuri Joutsenlaulun kohdalla pälkähti päähäni, että laulun sanoittamistahan voisi kokeilla itsekin. Siihenkin on yhtä monenlaista tekotapaa kuin on tekijääkin. Jollain sanoittajalla alkaa pyöriä päässä joku yksi sana, jonka ympärille hän kehittelee koko sanoituksen, jollain toisella joku kokonainen lause. Joku toinen saattaa keksiä ensin kertosäkeen ja vasta sitten kaiken muun. Joku muu luo ensin melodian ja vasta sitten sanoituksen. Tai sanoituksen tekee joku toinen henkilö. Eräs sanoittaja kertoo käyttävänsä aamuisin pari tuntia kahvin juomiseen ja kirjoittaa muistiin kaiken, mitä mieleen juolahtaa. Täynnä höpöhöpöä olevia vihkoja on sitten kasoittain, mutta niistä voi aina joku ajatus tai lause löytyä, jota voi myöhemmin käyttää. Itse asiassa vähän tämän kaltaista tapaa käytän itse blogin kirjoittamisessa. Varsinkin alkuaikoina käytin enemmänkin.
Sanoitusten aiheita voi syntyä ihan mistä vaan, kuten Hakulinenkin kirjassa kertoo. Hän oli ollut 18-vuotias tehdessään Joutsenlaulun sanoituksen ja elämänkokemusta ei vielä ollut laulun aiheiksi asti. Niinpä sanoitukset piti ottaa sieltä mistä ne sai, eli tässä(kin) tapauksessa läheltä.
Telkkarissa alkaa taas pyöriä mainio viihdeohjelma Elämäni biisi. Katja Ståhlin juontamassa ohjelmassa tunnetut ohjelman vierailijat ovat valinneet studio-orkesterin ja laulajan esittämään jonkun omaan elämäänsä kytkeytyvän laulun. Kaikki viisi laulua esitetään ja sen jälkeen toiset yrittävät arvata kenen valinnasta oli kyse. Ohjelma ei liity mitenkään tähän kirjaan, mutta tulipahan nyt mieleen, kun sitä on jo vähän odotettu.
Siinä ohjelmassa kuulee enimmäkseen hyvää musiikkia ja tuttuja kasvoja. Sellaisia, jotka ovat tunnettuja, mutta eivät ole joka päivä lööpeissä ja lehtien sivuilla tai äänessä jossakin vehkeessä. Katja S. on mahtava juontaja, huumorintajuinen ja aina tilanteen tasalla oleva. Joskus olen yrittänyt itsekseni ”kilpailla” arvaamalla kenen vierailijan biisi on kyseessä, mutta enimmäkseen arvaukset ovat menneet pieleen. Ohjelmassahan on myös yleisöä varten oma kilpailu, johon voi osallistua älypuhelimeen ladattavalla sovelluksella.
Elämäni biisi alkaa TV1:ssä lauantaina 27.8. klo 21.00. Ensimmäisessä jaksossa vieraina ovat muun muassa Kiti Kokkonen ja Mika Aaltola.
Kuva: suomalainen.com
Ei kaupallista yhteistyötä.
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Sanoitushan on oikeastaan runo jossa vain on määrämittaiset rivit, että mahtuu tiettyyn tahtimäärään. itse aikoinani halusin nimenomaan tuosta rakenteesta irti ja laajentaa kirjoittamistani joten heivasin musan moneksi vuodeksi pois. Nyt on tullut taas tehtyä lauluna tekstejä kun saattaisi olla käyttöä ja välillä mukava kirjoittaa tietyissä rajoissa.
VastaaPoistaIsoja kertsejä etsien.. .
Niinhän se on. Väsäsin yhden pätkän saman tien kun olin tämän postauksen kirjoittanut. Aihe on kyllä niin outo, ettei sitä kukaan keksisi mihin se liittyisi. Mutta allekirjoitan kirjassa kerrotun ajatuksen, että jokainen voi tulkita sanat kuten haluaa. Onnea ja intoa sinulle sanoitustyöhön. Toivottavasti käyttöä löytyy.
PoistaKiitän.
VastaaPoista