sunnuntai 22. toukokuuta 2022

Mitä opittiin pihalammen hoidosta osa 2


Postasin tästä aiheesta aikaisemmin ”esipuheen” ja nyt päästään asiaan. Viime syksynä poistimme lammen reunassa olevasta ”rantakoivusta” linnunpöntön, joka oli vanhuuttaan jo hapertunut käyttökelvottomaksi ja hyvä niin. Eikä laitettu uutta tilalle, vaikka se olisi muuten ihanteellinen paikka linnunpöntölle. Näin siksi, koska lammen kimpussa häärääminen on aloitettava pian lumen ja jään sulamisen jälkeen ja lintujen pesintä on silloin alkamassa ja jatkuu juhannuksen yli. Sen takia ei ihminen voi mennä siihen parin metrin päähän riehumaan ja mitään laitteita huudattamaan, esimerkiksi painepesuria tai uppopumppua. No jälkimmäinen on kyllä aika äänetön. 

Niinpä lyötiin lampeen kaikki ”herkut” muutama päivä sen jälkeen, kun se oli sulanut ja sammakot eivät vielä olleet ehtineet lempimispuuhiinsa. Niitä ei itse asiassa juuri näkynyt missään ja ehdimme jo luulla, että ne ovat hylänneet koko lammen, koska vesi oli ehkä niille liian kirkasta/puhdasta tms. Lempimispuuhathan tunnetusti hoidetaan muiden katseilta piilossa. Niin näyttävät sammakotkin enimmäkseen tekevän. Tosin on niissäkin  ”exhibitionisteja”, jotka eivät välitä mistään. No vitsi vitsi. 

Suodatinastia aseteltiin vanhaan paikkaan lammen reunalle betonilaatan päälle suoraan ja Isäntä heitti talviturkin osittain kahlaamalla pelkät crocsit (ja reiteen asti käärityt verkkarit) jalassaan viemään pumpun lammen pohjalle, jossa niin ikään on betonilaatta pumppua varten, jotta se pysyy suorassa ja johon pumpun imutassut voivat kiinnittyä. Paitsi etteivät ne näköjään oikein kiinnity ”umpivedessä” mihinkään alustaan. 

Sitten pistettiin pumppu sekä suodatinastia UVC-lamppuineen käyntiin. Ensin testasin vikavirtasuojan toimivuuden. Toimii. Sitä piti taas kerran ihmetellä, että miten suodatinastian UVC-lamppu saadaan käyntiin, kun mitään siihen viittaavaa katkaisijaa ei ole missään eikä siitä mainita käyttöohjeessakaan. Joka on muuten yllättävän hyvä ja jopa suomenkielinenkin versio löytyy, vaikka siinä on kaikenmaailman vinkuintian ja hollannin kielet. Alankomaista se on tilattukin. Kunnes muistin, että UVC-lamppu lähtee käyntiin, kun laitetaan töpseli seinään. Suodatinta voi nimittäin käyttää ilmankin sähköä ja UVC-lamppua siten, että pumpun nostama paine vain kierrättää veden mekaanisten suodattimien läpi ja sillä sipuli. 

Pumppu ja suodatin toimivat pari päivää hyvin ja poistoletkun (se josta suodatettu vesi palaa lampeen) suulle muodostui pyörre, joka kokosi kivasti pintaroskia puoleensa, josta ne oli helppo kerätä pois. Skimmeriä ei ehkä tarvittaisikaan. 

Kunnes tapahtui niin, että veden virtaus suodattimesta takaisin lampeen oli hidastunut. Poistoletkun suulla suodattimen päässä on läpinäkyvä osa, jossa pyörii oranssinvärinen härpätin ja sen pyörimisnopeudesta voi tehdä päätelmiä veden virtausnopeudesta. 

Syytä veden virtausnopeuden hidastumiseen ei heti keksitty. Lisäksi poistoletkusta tuli koko ajan ilmakuplia, mikä aiheutti vielä enemmän ihmettelyä. Suodatinastia on erittäin tiivis ja ilmaahan ei veden joukkoon voi tulla lammen pohjasta umpsukkeluksista mitenkään. 

Lopulta sammutettiin kaikki laitteet ja purettiin letkut, Isäntä kahlasi hakemaan pois lammen pohjasta pumpun, joka oli kaatunut kyljelleen. Ja siinä se vasta näkymä odotti: pumppu suodattimineen oli aivan tupaten täynnä sammakonkutua. Ihan tiukassa. Hyi että. Elämäni ällöttävimpiä hommia koskaan oli purkaa pumppu ja putsata se sammakonkudusta. Huuhtelin suodatinta aika pitkään wc-pöntön päällä bideen avulla. 

Sitten kasasin pumpun ja laitoin sen takaisin talviaikaiseen säilytyspaikkaansa, eli vedellä täytettyyn saaviin autotalliin. Seuraavan kerran rakennamme systeemin uudelleen, kun kaikki sammakonkutu on loikkinut pois lammesta. 



Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!