Tiedättehän mitä yleensä tapahtuu kummitusjutuissa, kauhuelokuvissa ja -kirjoissa. Joko on valmiiksi hämärää tai pimeää, tietysti, tai sitten tulee yhtäkkiä sähkökatkos ja valot sammuvat. Tai aukiolevasta ikkunasta käy tuulenvire, joka saa verhot heilumaan ja joko piirongin päällä olevan tai päähenkilön kädessään pitelemän kynttilän liekin ensin lepattamaan ja sitten sammumaan.
Pimeällä on voimansa. Kauhutarinat saavat usein lisävoimaa pimeästä. Ekstrana ja yllättäen voi pimeän saapuessa alkaa myös sataa rankasti ja jopa äkillinen ukonilma salamoineen nousta talon ylle.
Pimeänpelko on ihmisellä luultavasti geeneissä. Se on alkukantaista ja toimintaamme alitajuisesti ohjaavaa. Se saa ihmisen valpastumaan ja varuilleen. Paitsi tietysti jos nukumme. Ihminen on päiväeläin. Pimeän aika on nukkumisen aikaa. Tällä pohjolassa emme voi käyttää ihan koko pimeän aikaa nukkumiseen, vaikka mieli tekisikin.
Mutta asiaan. Tämä tarina on tosi. Kerron tapahtumat niinkuin ne menivät yhtään niitä värittämättä.
Koirien iltalenkki kulkee meillä aina samaa reittiä. Milloin minkäkin koiran kanssa. Ensimmäisen kerran tämä outo juttu tapahtui monta vuotta sitten. Silloin meillä oli vielä Nuuskija ja Sohvaperunakin. Olin niiden kanssa iltalenkillä ja saapumassa hiekkapolun mutkaan, kun edessäni oleva katulamppu alkoi himmetä. Kun olin kohdalla, se sammui kokonaan. Kaikki muut polunpielen lamput paloivat molempiin suuntiin niin pitkälle kuin silmä kantoi. Aikamoinen sattuma!
Tuli väliin lukemattomia iltalenkkejä samaa reittiä pitkin. Nuuskijan kanssa kuljettiin kahden, Sohvaperuna oli lähtenyt vihreämmille niityille nuuskuttelemaan. Eräänä iltana, lähestyin taas samaista mutkaa. Katseeni hakeutui kuin jotain aavistaen kohti mutkassa olevaa samaista lamppua. Ja siinä lamppua lähestyessäni SEN VALO ALKOI HIIPUA. Ja kun olin lampun kohdalla, valo sammui. Mikään muu lamppu rivistössä ei tälläkään kertaa sammunut. Täytyy myöntää, että tunsin niskakarvojen nousevan pystyyn. Todella outo yhteensattuma, jo toisen kerran. Miten lamppu voi sammua juuri silloin, kun minä olen taas paikalla ja vain tämä yksi lamppu.
No, eipä mitään. Meillä oli tässä hoitokoirat muutaman päivän ajan ja lähdin taas iltalenkille, tutulle reitille. Lähestyin mutkaa ja joku etiäinen ohjasi katseeni kohti tuota riivattua lamppua. Ja mitä ihmettä! Kun lähestyin sitä, valo alkoi himmetä ja LAMPPU SAMMUI! Olisi tehnyt mieli huutaa ääneen. Katsoin taakseni - kuten arvaatte varmaan, takanani ja edessäni kaikki muut lamput paloivat. Tuo yksi ja sama lamppu temppuili kanssani jo kolmannen kerran!
Tapahtumien välillä on useita vuosia. Lamput on ainakin kerran uusittukin ensimmäisen ja viimeisen sammumisen välillä. En keksi mitään syytä miten näin voi käydä, mutta näin vain on tapahtunut!
Onko sinulle tapahtunut outoja, selittämättömiä asioita?
Kuva: Erikoiset Asiantuntijat
Kuva otettu 16.3. mutkassa, jossa mystinen lampun kolmas sammuminen tapahtui.
Hui! Minä en katso televisiosta tai lue kauhutarinoita. Ajattelen, että ne piinaisivat minua ja veisivät turhaan energiaa.
VastaaPoistaAika huima juttu tuo valon sammuminen, kun olit kohdalla. En tiedä onko kummitusjuttu, mutta kolme eri kuollutta läheistä ovat ilmaantuneet minulle. Se oli onneksi hyvin lohduttava ja toivoa antava kokemus.
Kiitos kommentistasi!
PoistaSe mitä yleisesti pidetään yliluonnollisena, voi ollakin ihan luonnollista - se on ehkä vain tämänhetkisen ymmärryksemme ulkopuolella. Kuolleiden läheisten ilmaantuminen on yksi tällainen asia. Onneksi kokemuksesi oli lohduttava ja toivoa antava!
Ihmisen aivotoiminta on yksi asia, jossa on varmasti vielä tutkimatonta maaperää.
Ajattelu on sähkökemiallista toimintaa. Vaikka se mitataankin milliAmpeereissa ja lamput toimivat ampeereilla niin sopiva sähköhäiriö kyseisessä lampussa ja sinun voimakkaat ajatukset asiaa kohtaa ja naks!, valot pois. Ei tartte uskoa mutta teoriassa mahdollisempa kun kummitus joka lamppua sammuttelee, mielestäni. Hyvä tarina jonka hienous on siinä että se on kiistatta tapahtunut. Ehkäpä totuus asiasta pilaisia koko jutun joten parempi kun ei arvuutteli asian todellista laitaa.
VastaaPoistaHenkilamppu on paljon kiinnostavampi kuin sähköhäiriö;D
Kiitos kommentistasi!
PoistaNo, tuohan on ihan hyvä perustelu tapahtuneelle. En osaa sanoa näin jälkikäteen kuohuiko päässä juuri tuolloin, mutta voisin testata seuraavalla kerralla - ajattelen oikein tuimasti lamppua lähestuöyessäni - saas nähdä, tapahtuuko mitään!
Henkilamppu on kyllä himpun kiinnostavampi kuin sähköhäiriö. Mutta toisaalta taas, jos päänsisäistä sähköenergiaa voi hyödyntää lamppujen sammutteluun, niin on sekin aika hurja ajatus.
Itseasiassa on jo käytännön testeissä ajatusohjautuva osoitin tietokoneisiin, sellainen neuroverkkokypärä päähän ja silmillä, ajatuksella ohjataan osoitinta ruudulla, jotain tuollaista muuistan lukeneeni viime vuonna.
PoistaOn ihmisessä sähköä, joskus olen saanut sähköiskun tuolin karmista esim.
VastaaPoistaMinulla kun on viherkasveja paljon, niin olen huomannut esim.kultaköynnöksestä, kun se kulkee seinää pitkin, ja jos jokin este tulee, niin se tuntee sen, niin se kääntyy pois, ihan kuin se tietäisi että on este,
samoin kasvit ei tykkää jos siirrän niitä eri paikkoihin, selvästi ne kärsii siitä.
Mihinkään uskomuksiin ja etiäisiin en usko.
No mulla olisi henk.koht.kerrottavaa "kummituksista" mitä ne oikeesti on, olen niitä nähnyt elämäni aikana, mutta ne ei ole kummituksia, niillä on toisenlaiset nimet, "kummituksia" ei ole olemassakaan, jos me ihmiset nähtäis kaikki näkymättömästä maailmasta, luulisimme itseämme vähintään hulluiksi,
kokemukset ei ole tehneet minua hulluksi, ne on vain vahvistanut sen että on olemassa näkymätönkin maailma.
Itse en ole siihen mitenkään vaikuttanut, olen vain ajatellut että ehkä olen herkkä, tai herkempi kuin joku toinen, joskus olen odottanut ja toivonut ja odottanut että saisin nähdä taas jonkun ilmestyksen, koska en pelkää.
Unet on eri asia, ennen koronaa ja sotaa näin unta että Enkeli liiti korkealla taivaalla, ja hänellä oli sirppi kädessä, jälkeenpäin olen ajatellut että, se voi hyvinkin tarkoittaa näitä kahta asiaa, korona ja sota, joissa ihmisiä kuolee kuin sirpillä leikaten viljaa.
Enkelin kupeessa oli myös Raamatun luku, joka vahvistaa sen.
Meillä on ollut joskus sellainen vanha sirppi, ehkä se jäi ent.asuntoomme.
Googletin sirpin, niin näköjään motonetti myy sellaisia uusio tuotteina.
Mutta nää postaukset on sit jo eilisiä, niin ei välttämättä niitä enää lueta.
Itse olen teidän postauksia kelannut 2019 asti ja lukenut niitä,
joihinkin olisin kommentoinut, mutta se on turhaa, kun ne on kaukana.
Kiitos kommentistasi!
PoistaKyllä ihmisessä on sähköä, se on selvä juttu! Ja kasvitkin käyttäytyvät ihan kuin niitä ohjaisi jokin "näkevä voima". Luin jostain, että esimerkiksi puut "keskustelevat" keskenään, voivat varoittaa toisiaan tuholaisista yms. En vaan muista (tietenkään) miten se tapahtuu.
Minäkin uskon, että on olemassa ns.rinnakkaismaailma, joka on meille näkymätön.