Osia kuluttamisesta

Luin viime vuonna ilmestyneen, runsaasti julkisuutta ja hypetystä saaneen Julia Thurénin kirjoittaman kirjan Kaikki kuluttamisesta. Gummerus Kustannus Oy, Helsinki 2021. Olipa kirja jopa Tieto-Finlandia -ehdokkaanakin.

Usein jätän kirjojen johdannon tai alkusanat lukematta ja/tai luen sen vasta itse kirjan jälkeen. Ellei se osoittaudu poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi. 

Tämän kirjan lukemisen jälkeen oli pakko lukea johdantokin, jos sieltä selviäisi, millä lihaksilla kirjoittaja on ”rahasta puhumisen ammattilainen”, kuten takakannessa kerrotaan. Onko kenties koulutusta tai kokemusta talous- tai rahoitusalalta vai mistä se kompetenssi asiaan on muodostunut? Toki rahasta puhuminen on eri asia, kuin sen kanssa ammatikseen toimiminen.

Kirjoittaja voi olla ennemminkin kuluttamisesta puhumisen ammattilainen. Jokainenhan me olemme kuluttajia. Kirjassa kerrotaan pääasiassa tavaroiden ja palvelujen kuluttamisesta ja kuluttamatta jättämisestä nuoren perheenäidin näkökulmasta, koska nämä eniten kiinnostavat kirjoittajaa. Kuluttamiseen kuuluu myös olennaisesti ruoka, energia, asuminen ja liikkuminen, jotka kirjoittaja on tietoisesti jättänyt vähemmälle. Ne ovat kuitenkin niitä elämän osa-alueita, jotka eniten syövät rahaa ja joita eniten rahoitetaan lainalla (asuminen ja liikkuminen).

Mielenkiintoinen kirja sinällään, mutta ehkä hiukan sekava. Selkeä missio puuttui. Varsinainen "clou" jäi vähän epäselväksi. Lisäksi kirjassa ei tuotu lainkaan esiin vähäosaisemman kansanosan näkökulmaa kuluttamisesta. Kansanosan, joka vähemmän kuluttaa esimerkiksi ravintola- ja matkailupalveluita. Mikään kaikenkattava kirja kuluttamisesta tämä ei siis ole. 

Luonnonvarojen mielivaltainen kuluttaminen on tietysti tuomittavaa ja siihen olisi pitänyt herätä jo vuosikymmeniä sitten. Jos kuluttamisesta, vastuullisesta tai vastuuttomasta, sattuisi jäämään rahaa yli, se kannattaa tietysti sijoittaa vastuullisesti. Sellaisiin kohteisiin, jotka eivät lisää vastuutonta turhakkeiden valmistamista, luonnonvarojen tuhlaamista, ilmastomuutoksen edistämistä ja luontokatoa ja edelleen kuluttamista, lapsityövoiman käyttöä ja niin edelleen.

Kyllä tämä ihan luettavissa oleva kirja on, mutta minulta sen läpi lukeminen kesti aika kauan. Teksti oli välillä mielenkiintoista, välillä puuduttavaa. Ihan loppuun asti en jaksanut. Siinä oli paljon ennestään tuttuja asioita ja itsestään selvyyksiä. Kirjoittaja on haastatellut kirjaa varten monia ammatti-ihmisiä, mutta saanut aikaan teoksen, joka antaa tekijästään harrastelijamaisen kuvan. 

Siinä kohtaa meinasi usko kirjoittajan ammattimaisuuteen loppua täysin, kun hän sivulla 150 kertoi, että: "En ollut itsekään tajunnut, että mitä tahansa tuotetta ei voi palauttaa sen ostamisen jälkeen."  Ja edelleen: "Jotkut kaupat tarjoavat 14 päivän tai 30 päivän palautusoikeutta, mutta se on bonari, ei mikään automaattinen oikeus. Ostopäätös on kumpaakin osapuolta sitova." 

Totta hitossa ostopäätös on molempia sitova. Mitähän siitäkään tulisi, jos asiakas voisi ostella tavaroita ja palautella niitä mielin määrin enemmän tai vähemmän käytettyinä takaisin ja saisi vielä täyden hinnankin takaisin. Tässä luulossako kirjoittaja on elänyt tähän ikäänsä saakka? Tosin verkkokaupassahan tätä valitettavasti tehdään paljonkin. Etäkaupassa kirjoittaja huomaa olevan yleisen kahden viikon palautusoikeuden, sillä tuote pitää pystyä tarkistamaan. 

Jos minä olisin kirjoittanut kirjan tästä aihepiiristä, en menisi paljastamaan omaa tietämättömyyttäni noin itsestään selvässä asiassa. Voihan myötähäpeä!!

Kiitoksissa kirjoittaja toteaakin, että: "Tämä kirja on kirjoitettu juttelemalla (eli paasaamalla ja riehumalla) ystävieni kanssa.” Ystäväpiiri luonnollisesti koostuu suunnilleen samassa elämänkaaren vaiheessa olevista samanhenkisistä ihmisistä. Lopussa olevassa kohtalaisen mittavassa lähdeluettelossa on mainittu mielenkiintoisia artikkeleita ja teoksia, joita suosittelen luettavaksi mieluummin.

Hyvä asia on, että ylikuluttamisesta puhutaan ja kirjoitetaan ja siten vaikutetaan siihen, ettemme ryöstäisi kaikkia luonnonvaroja tulevilta sukupolvilta. Paitsi, että ne taitaa olla ryöstetty jo. Ja vain velkaa jää jäljelle. Mutta ei mennä nyt siihen. 

Anteeksi kirjoittaja, mutta minun kohdallani tämä kirja ei täyttänyt odotuksia.

Kuva: Adlibris

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.