Vielä on toistakin kesää jäljellä

Läksin työpäivän jälkeen polkaisemaan pienen lenkin pyörällä ihan terveydellisistä ja ulkoliikunnallisista syistä. Olen myös havainnut, että parhaat ideat (blogipostauksiin) ja ratkaisut erilaisiin pulmiin kypsyvät ja löytyvät ulkona liikkuessa. Ei tarvitse montaakaan askelta ottaa metsän suojassa, kun pää alkaa pukata uutta ajatusta. Johtuukohan se siitä, että olemme kansana vasta niin sanotusti laskeutuneet puusta ja niin ollen metsän läheisyys rauhoittaa ja vaikuttaa aivotoimintaan monella tavalla.

Tällä kertaa tein pyörälenkillä samansuuntaisia havaintoja kuin kotipihalla. Jotkut kasvit kukkivat jo toiseen kertaan tai sitten sellaiset kasvit, jotka ovat parhaimmillaan joskus heinäkuussa, kukkivat vieläkin tai vasta nyt vai kukkivatko nekin jo toiseen kertaan. Ihan hehkeässä kukassa oli muun muassa haitalliset vieraslajit lupiini ja jättipalsami. 

Tutumpia kukassa olevia kasveja olivat ainakin  niittynätkelmä, pietaryrtti, pihasaunio ja päivänkakkara, jotka ovat melkein saman näköisiä, mutta ne erottaa lehdistään. Kaikkia en edes tunnistanut. 

Omassa pihassa uutta kasvustoa lykkäävät helmililjat. Saapa nähdä, ehtiikö se avata vielä uudet kukatkin, riippuu ihan syksyn säistä. Mustaherukkapensaissa on selviä uusi silmuja. Luulisi, että ne paleltuvat tulevassa talvessa.

Viime syksynä oli syreenipensaissa tällaisia silmuja ja punatulkut pistelivät ne parempiin suihin. Kuitenkin syreenit kukkivat tänä kesänä ihan normaalisti. Poistin kesäkukkalaatikot ja niissä olleet oranssit dianat ja tummanliilat miljoonakellot. Yksi kuivahtaneista dianoista oli alkanut kasvattaa juuresta uutta kasvustoa. Olisi pitänyt ottaa se talteen ja istuttaa ruukkuun ja katsoa, mitä sille talven mittaan tapahtuu. 

 

Sitten oli valitettavasti näitä uusimpia haitallisia vieraslajeja, jotka eivät ole haitallisia oikeassa käytössään, mutta joutuessaan tienposkeen tai parkkipaikalle ne muuttuvat haitallisiki vieraslajeiksi, koska ne sisältävät mikromuovia ja ovat epähygieenisiä. Niitä löytyy pääasiassa kolmessa värissä: valkoisena, mustana ja sinisenä. Ja nehän ovat tietysti naamalta putoamaan päässeitä koronamaskeja.

Toinen uutuuslaji on hylätyt sähköpotkulaudat, joita on alkanut kasvamaan vähän siellä sun täällä. Niiden varsinaisen esiintymisalueen ulkopuolellakin niitä kasvaa pystyasennossa ja kumollaan. Välillä ihan keskellä asvaltilla päällystettyä jalkakäytävääkin. Saapa nähdä, miten niiden käy, jos taas talvi yllättää autoilijat ja kaikki muutkin ja sataa yhtenä yönä 20 senttiä lunta, niin kuin tapahtui muistaakseni lokakuun 10.-11.päivän välisenä yönä vuonna 1992.

Silloin lumiaurat auraavat kiireesti jalkakäytäviä puhtaaksi ja sähköpotkulaudat saavat kyytiä siinä ohessa. Ikävää, että niitä on tähänkin asti paiskottu pitkin metsiä ja pusikoita ja satama-altaita ja muita vesistöjä. Ainakaan tässä kaupungissa ei osata pitää huolta mistään mukavasta ja kauniista ja hyödyllisestä, vaan kaikki rikotaan. Sähköpotkulaudoilla ajelu on sitten ihan kokonaan toisen messun väärtti.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.