maanantai 13. syyskuuta 2021

Pedon hymy

 



Kirjailijanimen Nicci French taakse kätkeytyy brittiläinen kirjoittajapari Nicci Gerrard ja Sean French. He ovat kirjoittaneet Nicci Frenchinä seitsemän jännäriä, jotka kaikki on suomennettu, viimeisin tämän vuoden keväänä. Tämä nyt äänikirjana kuuntelemani Pedon hymy on julkaistu jo vuonna 2004 ja on ensimmäinen kuuntelemani kirja heidän tuotannostaan. Aion ihan varmasti lukea tai kuunnella loputkin. Kirja oli erittäin hyvä.

Tarina kertoo, kuinka Miranda löysi Brendanin ja sitten hyvin pian jätti tämän. Niinhän se välillä menee, kun haetaan sopivaa seurustelukumppania eikä sitten toinen nappaakaan. Sehän on viisautta toimia juuri niin - mitä sitä jatkamaan alkua pidemmälle.

Mutta psykopaattia ei jätetä. Sen voi jokainen arvata. Jos joku jättää, se on hän. Vain hän.

Menee jonkun aikaa, kunnes eräänä päivänä Mirandan sisko esittelee uuden poikaystävänsä. Ja kukas hän onkaan. Kukapa muukaan kuin Brendan. Ja häneen ihastuvat kaikki - paitsi tietysti Miranda, joka on kauhuissaan kaikesta mitä alkaa sattua ja tapahtua. Ja yllättäen kaikki ikävien tapahtumien jäljet johtavat Mirandaan.

Kirjassa ei märehditty psykopaatin mielenmaisemaa hänen ajatustensa kautta, vaan tekojen ja monenlaisten vihjausten ja aavistusten kautta. Myös se näkökulma on hyvä, kuinka kukaan ei näe totuutta, vaikka se on aivan silmien edessä ja sille on todistajakin, Miranda - kukaan ei vain usko häntä. Näinhän se ilmeisesti usein menee oikeassakin elämässä ihan oikeiden psykopaattien kanssa. 

Kirja oli uskottava monista käänteistään huolimatta ja piti hyvin otteessaan. Lukija oli hyvä: Johanna Kakko ja kirjan on suomentanut Hëlene Butsow. Kuuntelin kirjan BookBeatin valikoimista.

Annan kirjalle jännärikategoriassa maksimipisteet ⭐⭐⭐⭐⭐


Kuva: Erikoiset Asiantuntijat / BookBeat

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.




2 kommenttia:

  1. Jännä olisi, mut henk.koht. ei jaksa, ennen luin paljonkin kirjoja kun niitä tuli postilaatikkoon, mikä lie kun ei enää ole sellaista intoa enää, mieluummin kirja pitää lukea, kuin kuunnella.
    Viime ajat on kyl ollut kaikkee tekemistä...
    Hyvää pirteää ja raikasta syyskuun jatkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!
      Minäkin taidan nykyisin enemmän kuunnella kuin lukea kirjoja. Iltaisin lukiessa uni tulee niin nopsaan ettei ehdi montaa sivua lukea - vaikka kirja olisi kuinka jännä!
      Lenkkeillessä en tykkää kuunnella kirjoja enkä musiikkiakaan - silloin kuuntelen luonnon ääniä ja pohdin syntyjä syviä!
      Hyvää syksyistä viikon jatkoa sinulle 🍁🍂🌻

      Poista

Kiitos kommentistasi!