Lima muodostaa muurin

Saat sitä mitä tilaat. Se pätee myös suolistomikrobiston koostumukseen.

Ruoan terveyshyödyt ja -haitat välittyvät suolistomikrobien toiminnan kautta. Syömämme ruoka vaikuttaa sekä mikrobien lajikoostumukseen että siihen, millaisia yhdisteitä ne valmistavat.

Kun sopivasti kuitupitoista ruokaa syödään, suolistossa pärjäävät ne bakteerit, jotka tuottavat terveellisiä yhdisteitä ja ehkäisevät tauteja aiheuttavien mikrobien majoittumista suolistoon.

Suoliston hyvät mikrobit näkevät nälkää ja kuolevat sukupuuttoon, jos ruokavalio koostuu tyypillisestä länsimaisesta ruokavaliosta: vaaleaa viljaa, tyydyttynyttä rasvaa, eläinperäistä proteiinia, sokeria, hampurilaisia, pizzaa, uppopaistettuja ja rasvaisia ruokia.

Suolistobakteereiden hyvän elämän turvaamiseksi kannattaa syödä kuitupitoista ravintoa. Kun suolistossa vallitsee hyvien bakteerien enemmistö, suoliston pintasolut erittävät limaa, joka muodostaa geelimäisen kerroksen suoliston pinnalle. Tämä kerros liukastaa suolen sisäpintaa ja auttaa jätteen etenemistä. Sen sitäkin tärkeämpi tehtävä on toimia muurina elimistömme ja suolistomikrobien välillä. Se estää bakteerien ja meille haitallisten aineenvaihduntatuotteiden pääsyn elimistöön. 

Suojamuuri murenee, jos suolistomikrobit eivät saa riittävästi kuitua ravinnokseen. Bakteerit pääsevät suoraan kosketukseen elimistön kanssa. Tulehdusta välittäviä aineita ja bakteerien tuottamia myrkyllisiä aineita pääsee tihkumaan verenkiertoon. Sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta häiriintyvät ja veren kolesterolipitoisuus ja sokeriarvot nousevat. Pahimmassa tapauksessa voi jopa kokonaisia bakteereita päästä verenkiertoon ja syntyä verenmyrkytys eli sepsis. 

Tulehduksellisissa suolistosairauksissa sepsiksen riski on lisääntynyt. Jos suoliston limakerros pääsee pahasti vaurioitumaan, voivat hyvätkin bakteerit päästä elimistöön ja aiheuttaa sepsiksen. Näin voi käydä, jos vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi ikääntymisen, sairauden tai jonkin lääkityksen takia.

Hyvien bakteerien elämää suolistossa voi edistää sisällyttämällä ruokavalioon kasvikuituja ja kasviproteiineja sekä palkokasveja, leipää, kalaa ja pähkinöitä. Runsas lihan, pikaruokien ja sokerin syönti vaikuttaa päinvastoin ja runsastuttaa tulehdustekijöitä.

Suolistomikrobit pitävät seuraavista ruoka-aineista: artisokka, fermentoitu soijamaito, jogurtti, kaalit, mansikka, mustikka, omena, pavut ja linssit, puolukka, pähkinä, täysjyvävilja. Mikrobiston koostumuksen kannalta on suotuisampaa syödä erilaisia kasviksia monipuolisesti. Paras idea ei siis ole syödä vaikkapa pelkästään kurkkua. 

Lihaa mahtuu hyväänkin ruokavalioon. Vanhastaan tunnettua on, että kana ja kala ovat suoliston kannalta terveellisempiä kuin punainen liha. Punainen liha sisältää hemirautaa kymmenkertaisen määrän kanaan ja kalaan verrattuna. Se ei imeydy kokonaan ohutsuolessa, vaan suuri osa siitä etenee paksusuoleen saakka. Paksusuolessa hemirauta on haitallisten proteobakteerien ravintoa. Kun proteobakteerit lisääntyvät, niiden tuottamat aineenvaihduntatuotteet ovat haitallisia suoliston tasapainotilalle. Se lisää tulehduksellisten suolistosairauksien ja suolistosyövän riskiä.

Yksittäisiin ruoka-aineisiin ei pidä takertua hyvässä eikä pahassa. Punaista lihaa voi syödä, kunhan muistaa pitää ruokavalion monipuolisena ja runsaasti kasviperäisiä kuituja ja proteiineja sisältävänä. Kultainen keskitie on paras tässäkin lajissa.

Myös liikunta muokkaa suolistomikrobistoa parempaan suuntaan. Liikunta parantaa suoliston liikkuvuutta ja nopeuttaa aineenvaihduntaa. Suolisto on ekosysteeminä kuin hiljaa virtaava joki, jonka mukana eliöstö virtaa hitaasti eteenpäin. Liikunta vaikuttaa suoliston liikkeisiin ja muuttaa suolistomikrobiston koostumusta suotuisaan suuntaan.

Lähde: Tiede-lehti nro 7/2020

Kuvat: Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.