Ennen vanhaan kaikki oli paremmin.
Oli markka ja Kekkonen. Tuoreita kananmunia ja lypsylämmintä maitoa sai torilta. Leipä pakattiin paperipussiin ja makkaraa siivutettiin ostajalle grammalleen pyydetty määrä.
Syötiin perunaa ja kastia, jossa saattoi hyvällä tuurilla olla lihanpala jos toinenkin. Kukaan mitään salaatteja väsännyt. Porkkanaraastetta korkeintaan. Ruisleipää kylkeen, eikä leikkeleitä leivän päälle ruuan kanssa, vaan voita, jota oli laitettu tarjolle lasilautasella.
Lasten kuului kunnioittaa vanhempia ihmisiä, mutta lasta ei kunnioittanut kukaan. Lapsi eli "siinä sivussa" muttei oikein ollut kukaan tai mitään. Tästä vanhempien ihmisten yksipuolisesta kunnioittamisvaateesta kuulee edelleen. Sanoisin, että 1950-luvulla ja sitä aiemmin syntyneiden taholta. Eikä tietenkään saa yleistää.
Tämän ikäpolven ihminen voi, ja yleensä näin tekeekin, mekkaloida miten lystää, olla ikävä ja hankala kaikin tavoin nuorempiaan kohtaan - ja mitä hän odottaa tällä saavansa. Kunnioitusta!
Kaikenikäisten tulee ansaita omat kunnioituksensa ja myöskin saada sitä samoin perustein. Lähtökohtaisesti kaikkia tulee kunnioittaa ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Mutta ei, kun se ei mene näin. On marttyyrimummeleita ja paatospappoja, joilla on valta, oikeus ja kaikkivoipaisuus olla omasta mielestään muita korkeammalla.
Kuka kertoisi tälle ikääntyvälle väelle, että asia on juuri päin vastoin.
Heidän omia sananlaskujaan käyttäen voisi todeta ainakin, että "Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan!" tai nykytermein: "Sitä saa mitä tilaa!"
Ole kunnioittava, niin sinuakin kunnioitetaan!
Kuva: Pixabay
Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
Juuri näin! Aikuisten valta ja lasten näkymättömyys oli se juttu mun lapsuudessa ja nuoruudessa. Aikuisten/vanhempien kunnioitus oli tosi iso asia. Nyt sitten tavallaan keikahtanut toisinpäin. Lapset määrittelevät perheissä mitä syödään, minne mennään lomalle ja mitä ostetaan! Lapset syö ensin ja he saavat parasta mitä on tarjolla. Mun lapsuudessa se oli juurikin toisinpäin.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! On käsittämätöntä, että niin vähän aikaa sitten lapsi koettiin arvottomana. Onneksi asiat ovat muuttuneet parempaan päin. Mutta sitten on toisaalta osin menty överiksi. Perheisdä on näitä "pikkupomottajia" jotka pompottavat vanhempien miten tahtovat. Ja vanhemmat tottelevat! Ihan järkyttävää!
PoistaMinä koen, että vielä 60-luvulla piti esimerkiksi syödä mitä sai ja lautanen tyhjäksi. Lasten myös sallittiin leikkiä ulkona siellä sun täällä. Joskus tultiin kotiin vasta myöhään illalla. Mutta eipähän oltu jaloissa.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Juu, minäkin muistan tuon lautasen tyhjäksi syömisen. Ruuan kanssa ei pelleilty millään tavalla. No, se olisi hyvä sääntö tänäkin päivänä, kun valtavat mätät ruokaa menee hukkaan.
PoistaUlkona leikittiin iltamyöhään, kavereita ei juuri saanut kutsua kotiin kyläilemään. Yhden korkeintaan kerrallaan ja lupa piti pyytää. Aina ei lupaa edes saanut.
Tässä olisi yksi aihe "mielenosoitukseen". Tasa-arvoon perustuen.
VastaaPoista#tasa-arvoinen kohtelu. Miksei kukaan ole keksinyt?
En vitsaile.
Nämä arvonsa tuntevat marttyyrimummelit, joita löytyy +60 eteenpäin ovat todella ärsyttäviä!!!!!!!!
Kiitos kommentistasi! No sanopa muuta - tasa-arvoisen kohtelun kohtuullinen vaade toteutuu tässäkin. Mutta auta armias sitä mummeleiden marttyyrivastareaktioita. Kestäisikö sitä kukaan!
Poista