Sairas urheilu

Sanotaan, ettei urheilija tervettä päivää näe. Sanonta pitänee paikkaansa koskiessaan kilpa- ja himourheilijoita, jotka treenaavat päivittäin tavoitteenaan olla lajinsa parhaimpien joukossa.

En ihmettele näiden äärimmilleen trimmattujen urheilijoiden sairaspäivien määrää yhtään. Kun mietin niitä kaikkia urheilulajeja, joita ihminen harrastaa, on päivänselvääkin, että ihmiskroppa vastustaa ja tekee stopin.

Ihmiskeholle järjenvastaisia lajeja on pilvin pimein. Ihan ensimmäiseksi juoksu. Ihmistä ei kanta-astujana fysiologisesti ole tarkoitettu juoksemaan. Ei loppujen lopuksi myöskään hyppäämään tai hypyn jälkeen laskeutumaan. Mutta rajoitteistaan riippumatta ihminen yrittää juosta kovempaa kuin lajitoverinsa - miksi ihmeessä - tai kestää kymmenien kilometrien pituisen lenkin. Uusimpana lajina älytön ultrajuoksu.

Ihmettelen suuresti mihin ihminen tänä päivänä tarvitsee niitä taitoja, joita useimmissa lajeissa tarvitaan. Lista on loputon, mutta jos mietitään vaikka muutamaan lajia.

Seiväshyppy - hissit on keksitty.
Pituushyppy - joen voi ylittää käyttämällä siltaa.
Pikajuoksu - ei ihmisen tarvitse saada saaliseläintä juosten kiinni.
Pitkän matkan juoksu - autot, hyvänen aika.
Moukarin heitto, painon nosto tai kuulan työntö - nostimet ja hihnakuljettimet siirtävät tavaroita paikasta toiseen.

Esimerkiksi kaikissa mainituissa lajeissa ihmiskeho joutuu venymään epäinhimillisiin koetuksiin ja "paikat hajoavat". Pienen huilin jälkeen väännetään kroppaan teippaukset ja eikun samaa vaan ja rääkkiä lisää.

Erilaiset joukkuelajit ymmärrän paremmim harrasteina. On kiva kisata, kokea joukkuehenkeä ja nähdä ja saada kavereita lajin parissa. Mutta (melkein) kaikissa lajeissa pitää kuulua johonkin liigaan, pörssiin tai ainakin korttelisarjaan. Muuten ei voi pelata. On niin nähty kaukalon tai pallokentän sisä- ja ulkopuolella tapahtuvat riidat, kun joko joukkuekaveri, vastapuoli tai tuomari toimi väärin. Jos kyse on lasten tai nuorten harrastuksesta, lasketaan mukaan vielä taistelevat vanhemmat.

En minä oikein ymmärrä kuntosaliharrastustakaan, kun pumpataan kroppa pinkeäksi lihasmöhkäleeksi ja pullistellaan muussa toiminnassa tarpeettomia lihaksia lavalla öljytty kroppa ja verisuonet tiukkana.

No, mikä sitten kelpaisi? Reipas kävely, retkeily, murtomaahiihto, uinti, pyöräily  ja kohtuudella toteutettuna. Mihin se ihmiskroppa nyt taipuu ilman odotettavissa olevia vaurioitumisia kehon väärinkäytön tuloksena.


Kuva: Pixabay

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.