Kesän tähtitaivas

Kesällä taivas on niin vaalea ympäri vuorokauden, että tähtiä on vähän nähtävissä. Eteläisessä Suomessa joitakin tähtiä saattaa nähdä, mutta pohjoisessa tähdet ovat piilossa tiirailijoilta. Koko kevään kirkkaana iltataivaalla loistanut Venus katoaa meidän näkökulmastamme Auringon taakse kesäkuun ajaksi ja palaa heinäkuussa aamutaivalle, aamutähdeksi.

Aurinko ei laske Utsjoella 16.5. alkaen aina 27.7. saakka horisontin alapuolelle tämän yöttömäksi yöksikin kutsutun ajanjakson ajan. Auringon lasku määritellään niin, että Auringon yläreunakin laskee horisontin eli taivaanrannan alapuolelle. Yötön yö johtuu Maan kallistuskulmasta Aurinkoon nähden. Pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan Aurinkoon päin ja silloin Suomessa on kesä.

Kesällä Aurinko paistaa Suomessa korkealta, keskipäivällä melkein keskitaivaalta. Kuu vastaavasti pysyttelee matalalla. Talvella sijainnit vaihtavat paikkaa, Kuu loimottelee korkealla, mutta Aurinko ei  keskitalven päivinä nouse kovinkaan korkealle. Siksi se ei meitä pohjoisen ihmisiä paljon lämmitä, kun säteet tavoittavat meidät niin viistosti. Ja tämänkin asian takana on Maan kallistuskulma.

Kesäkuun kuudes päivä on tarjolla Kuun puolivarjopimennys. Se on syvimmillään klo 22:55 ja näytös on ohi klo 00:04. Jos sitä ylipäätään pääsee näkemään. Kuu kun on kovin matalalla, mutta tästä syystä, jos se onnistuu näkemään, se näyttäytynee hohtavan punaisena.

Planeetoista Merkuriuksen voi kesäkuun alkupäivinä löytää luoteesta, Auringon laskun suunnasta, Kaksosten tähdistöstä. Sen voisi hyvällä tuurilla nähdä selkeänä alkuyönä. Sanotaan, että itse Johannes Kepler (1571-1630), saksalainen tähtitieteilijä joka laati teorioita planeettojen liikkeistä, ei olisi onnistunut koskaan näkemään Merkuriusta. Liekö huhu totta!

Kesätaivaan hyvä bongauskohde Etelä-Suomessa on etelätaivaalta helposti löytyvä kärjellään seisova Kesäkolmio.  Kesäkolmio muodostuu kolmen eri tähdistön tähdistä, jotka "syttyvät" tähdistöjensä ensimmäisinä: Lyyran tähdistön Vegasta, Kotkan Altairista ja Joutsenen Denebistä. Tällaista eri tähdistöjen tähtien muodostelmaa kutsutaan asterismiksi. Kesäkolmion Vega on Suomessa näkyvistä tähdistä öisen tähtitaivaan kolmanneksi kirkkain Siriuksen ja Arcturuksen jälkeen.

Muita mielenkiintoisia kesätaivaan bongauskohteita ovat erilaiset ilmiöt, kuten valaisevat yöpilvet, erilaiset myrskyilmiöt, sateenkaaret, sivuauringot. Erilaisista pilvistä erikoisimpia ja harvinaisimpia lienevät vyörypilvet sekä mammatuspilvet. Mutta näistä kuulette lisää tuonnempana.

Kuva: Pixabay

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.