Aina ilmassa

Olet varmasti joskus lentänyt nukkuessasi (unissasi). Mutta oletko nukkunut lentäessäsi? Varmaan sitäkin. Lentämisestä on huolehtinut lentoyhtiö ja sinä olet huolehtinut nukkumisesta. EA on ainoastaan yhden kerran onnistunut nukkumaan lentokoneessa pienen ohikiitävän hetken.

Tervapääsky on tässä sekä ihmistä että monia muita lajitovereitaan etevämpi. Se pystyy nukkumaan lentäessään. Tiedehenkilöt ovat tutkineet tervapääskyjä ja saaneet selville, että ne voivat olla ilmassa yhtäjaksoisesti jopa vuoden kerrallaan. Siinä ajassa on elollisen olennon jo pakko nukkuakin.

Näin lehdessä jutun tervapääskyistä ja kiinnostuinkin tutkimaan aihetta lisää. Tervapääsky ei ole nimestään huolimatta pääskynen ollenkaan, vaan kuuluu kiitäjälintujen eli kirskulintujen lahkoon, johon kuuluvat myös kolibrit. Tervapääskyn levinneisyysaluetta on lähes koko Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja suuri osa Aasiaa. Suomessa tervapääskyä tavataan koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Talvehtimaan lintu lentää Etelä-Afrikkaan.

Mielenkiintoisinta linnussa on se, että se on pitkäikäinen lintu ja elää lähes koko elämänsä ajan ilmassa. Linnut syövät, nukkuvat ja parittelevat ilmassa. Vain pesimisen ajaksi ne tulevat ilmasta pois ja pesät rakennetaan puunkoloihin, linnunpönttöihin ja rakennuksiin. Munia on vähän, niiden hautomisaika on pitkä ja poikaset kehittyvät hitaasti. Ne saattavat pysyä pesässä jopa melkein kaksi kuukautta, jos kesä on kylmä ja sateinen. Silloin emo voi jättää pesän vähäksi aikaa ja poikaset vaipuvat horrostilaan moneksi päiväksi säästääkseen energiaa.

Jatkuva ilmassa oleminen ei ole välttämättömyys, ne voivat levähtää myös puissa, rakennusten syvennyksissä tai mastoissa. Mutta maahan ne eivät voi laskeutua. Niillä on niin lyhyet jalat ja pitkät siivet, etteivät ne pääsisi maasta takaisin lentoon, mikä tarkoittaisi varmaa kuolemaa. Linnun tieteellinen nimi tarkoittaakin "ilman jalkoja".

Miten ne voivat nukkua ilmassa? Linnuilla on ilmeisesti kyky nukkua vain toisella aivopuoliskolla kerrallaan. Ne pitävät toisen silmän kiinni nukkuessaan. Linnuilla on oikeassa silmässään maan magneettikenttää aistiva elin, jonka avulla ne suunnistavat muuttomatkoillaan. Saharan yli lentäessään on ainakin osan porukasta pidettävä oikeaa silmää auki, etteivät ala kiertämään ympyrää hiekka-aavikon yllä.

Muutkin linnut, esimerkiksi pöllöt, nukkuvat vain toisella aivopuoliskollaan. Linnuilla on jaloissaan erityinen jänne, joka saa ne pysymään puun oksalla nukkumisesta huolimatta. Se toimii ilmeisesti samaan tapaan kuin hevosten ja lehmien jalkojen jänteet, jotka mahdollistavat niille kevyen nukkumisen seisaaltaan. REM-uneen päästäkseen niidenkin täytyy voida nukkua makuullaan.

Varsinkin hevosella ja varmaankin myös nautaeläimellä tämä kyky on evoluutiossa kehittynýt sen vuoksi, että ne ovat saaliseläimiä. Liian uneliaat lajitoverit ovat joutuneet pedon suuhun ja seisaaltaan nukkumaan oppineet ovat päässeet pakenemaan petoa nopeammin. Kaikkihan me tiedämme, miten vaivalloisen näköistä sekä hevosen että lehmän ylösnouseminen makuuasennosta on ja varmasti se kuluttaakin paljon energiaa ja aikaa.

Koska ihminen ei ole saaliseläin, se ei tule oppimaan seisaallaan nukkumista ainakaan toistaiseksi, vaikka se noin muuten hyödyllinen taito olisikin. Voisi ottaa pienet tupluurit vaikka bussikatoksessa tai kaupan kassajonossa. Taas jaksaisi panostaa kaikkensa päivän haasteisiin. Elokuvissa ja teatterissa nukkuminenhan jo osataan. Poliitikoilta onnistuu myös kokouksissa nukkuminen ja on joskus nähty telkkarissakin, miten istuvan presidentin pää on "pilkkinyt" eturivin istumapaikalla. Toivottavasti työelämän vaatimukset eivät kuitenkaan kehittyisi ihan niin koviksi, että työläisparan pitäisi oppia nukkumaan pystyasennossa.

Kuva: vaasa.fi
Kuvien ja tekstin kopioiminen ilman lupaa on kielletty.
Blogin ja postauksen linkkejä saa jakaa.