lauantai 11. tammikuuta 2020

Ylpeyskö vai ilo





On yleisesti tapana sanoa, että "Olen ylpeä siitä, että..." tai "Olen ylpeä teistä/sinusta..." tai "Tästä asiasta olen erittäin ylpeä..."

Ei ole vielä pitkäkään aika siitä (noh, ehkä parikymmentä vuotta), kun noin ei olisi voinut sanoa. Se olisi kuulostanut kummalliselta. Sanalla ylpeä tai ylpeys oli vielä negatiivinen kaiku. Nyt sillä ilmaistaan iloa ja tyytyväisyyttä, yleensä jonkun kanssaihmisen aikaansaannoksiin.

Sarjassamme, jossa käsittelemme katolisen kirkon seitsemää kuolemansyntiä, on tänään erikoisella tavalla esillä sana ylpeys. Muistin virkistyksenä todettakoon vielä, että mainitut seitsemän kuolemansyntiä ovat: ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo. Aikaisemmissa jaksoissa olemme käsitelleetkin jo kateuden, vihan, laiskuuden ja ahneuden.

Liiallinen ylpeys voidaan rinnastaa ylimielisyyteen, joka on haitallista kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Liiallisen ylpeyden vuoksi syttyy sotia, syntyy ääriliikkeitä ja häikäilemätöntä kilpailua luonnonvaroista.

Positiivisessa mielessä ylpeys rinnastetaan itsevarmuuteen, joka näkyy arjessa jämäkkyytenä ja omien puolien pitämisenä sekä rohkeutena heittäytyä uusiin haasteisiin. Kehittynyt itsetunto on osa tervettä ylpeyttä, joka edesauttaa unelmien toteuttamisessa.

Ajat muuttuvat ja sanojen merkityksetkin muuttuvat. Ehkä tällä "nyky-ylpeydellä" saakin olla erilainen kaiku kuin tuolla keskiajalta peräisin olevalla katolisen kirkon opetuksella.

Mielenkiintoinen mainoslause oli Instagramissa eräällä lemmikkieläinruokamerkillä: ”Autamme ylpeinä eläinsuojeluyhdistyksiä, jotka tarjoavat suojan kodittomille kissoille ja koirille.” Tuosta mainoslauseesta tulee väkisinkin mieleen, että mainostaja haluaa niinsanotusti ylentää itseään sen vuoksi, että auttaa eläinsuojeluyhdistyksiä. Ei hyvä. Voisiko sen muuttaa jotenkin? ”Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet olla mukana auttamassa eläinsuojeluyhdistyksiä....”??

Minkälaisia ajatuksia sinussa herättää suomen kielen sanojen merkityksen muuttuminen? Kommentoi alla olevaan kenttään. Olemme kiitollisia kommenteistanne.

Ohessa linkki aikaisempaan postaukseemme, jossa käsittelimme ahneutta
https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/12/ahneus-kuolemansynti.html

Kuvat: Pixabay

Tekstin ja kuvien luvaton kopioiminen on kielletty.





5 kommenttia:

  1. Ajat muuttuu. Sanojen merkitys muuttuu. Ylpeys on paikallaan välillä. Negatiivista ylpeyttä ja ylimielisyyttä sopii kuvaamaan sana "leuhka" ��

    VastaaPoista
  2. Lukijamme kommentti kopioituna EAn Facebook-sivuilta:
    Ylpeys ja ennakkoluulo. Ylpeys kalskahtaa juhlalliselta. "Leuhka" on se negatiivisella tavalla ylpeä(?). Meihin on kai iskostettu ja lapsena sellainen turha vaatimattomuus. Toisaalta kävin pohtimaan, että onko vanhempi ylpeä vai iloinen lapsensa saavutuksista? Varmaan molempia. Tosin jos on ylpeä lastensa saavutuksista, kertooko se siitä, että kokee että lapsen menestys on seurausta vanhemman onnistuneista toimista kasvattajana vai onko ylpeys vilpitöntä iloa? Ylpeys on kyllä vaikea sana. 🤔

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteistanne molemmille lukijoille! Samaa mieltä kanssanne. Kyllä välillä saa ylpeäkin olla. "Kauniilla" tavalla. ❤

    VastaaPoista
  4. Kyllä muistuu päällimmäisenä mieleen se sananlasku, että ylpeä ihminen voi olla päältä korea, mutta sisältä kylmä ja kuollut. Ylpeys käy lankeemuksen edellä ja se joka itsensä ylentää, se alennetaan.
    Se, että on lapsistaan tai tekemisistään ylpeä, on eri asia. Se on positiivista. Sitä ei usein uskalleta kertoa tai näyttää.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommentistasi. Oikeaan osuvia sanontoja tästä asiasta on useita, mikä osoittaa että asia on puhuttanut ennenkin. Positiivista ylpeyttä ei tosiaan uskalla näyttää muiden kateuden pelossa. Kell´ onni on, se onnen kätkeköön. vai miten se meni. Hyvää alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!