Lempeä luomutee

Olen jo vuosia juonut teeni Nordqvistin valikoimista. Monestakin syystä. Nordqvist on kotimainen teetalo ja heidän teevalikomansa ovat maistuneet minulle. Esteetikolle valintaan vaikuttaa myös toissijaisesti teepaketin ulkoasu.

Tänään (juttu kirjoitettu ennen joulua) ruokaostoksilla kävin kurkkaamassa onko Nordqvistilta tullut uutta näin joulun alla. Vähän oli joulutee mielessä. Mutta eikö mitä! Koko hyllyllinen uutta - ainakin itselleni.

Tarjolla oli luomuteetä, Lempeää, Lumoavaa, Hellää ja Viileää. Kotona googlettaessani löysin, että sarjaan kuuluu vielä Raikaskin.

Hetken aprikoituani päädyin valitsemaan Lempeän, Rooibos & mustikan.

Rupesinkin sitten kotona, ennen klo 17:00 teehetkeäni tutustumaan tähän ostokseeni tarkemmin.

Teen ainekset ovat: luomu rooibos, suomalainen luomumustikkajauhe, luontainen mustikka-aromi. Hyvin on luomua, mutta mitä tarkoittaa luontainen?

Luomuliitto kertoo sivuillaan seuraavasti:

Aromeja koskevan lainsäädännön (EU asetus 1334/2008) mukaan termiä luontainen voidaan käyttää aromin kuvauksessa vain, jos aromiaines sisältää yksinomaan luontaisia aromivalmisteita ja luontaisia aromiaineita. Luontaiseksi mustikka-aromiksi voi kutsua aromia, joka on valmistettu vähintää 95-prosenttisesti mustikasta, eli ihan oikeista mustikoista eikä kemiallisesti. Luomuasetuksen mukaan luomutuotteissa on sallittu vain luontaisten aromien käyttö ja tätä asiaa valvoo Evira.

Laatikko lupaa tuotteen olevan 100% CO2-neutraali. Miten tämän lupauksen voi antaa? Tutkinpa sitä hieman paremmin. Vastaus löytyykin Nordqvistin omilta sivuilta.

Teen tuotannossa (ja missä tahansa tuotteessa) hiilijalanjälki pitää sisällään kaikki päästöt, jotka aiheutuvat kasvattamisesta, pakkaamisesta, kuljettamisesta ja kuluttamisesta. Päästöt koostuvat hiilidioksidista, mutta myös muista kasvihuonekaasuista. Yksinkertaisuuden vuoksi kaikki tuotteen aiheuttamat kasvihuonekaasut muunnetaan hiilidioksidiksi. Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi jälkeä voidaan hyvittää. Ja nyt päästään asiaan: 100% CO2- neutraali tuote tarkoittaa sitä, että hiilijalanjälki on täydellisesti hyvitetty. Hyvityksen voi käytännössä toteuttaa osallistumalla esimerkiksi ilmaston hyvinvointiin tähtäävien hankkeiden rahoittamiseen. Ostamalla tällaisen tuotteen, voi itsekin kuluttajana osallistua talkoisiin. Kalkuloinnin hyvittämisestä Nordqvistille hoitaa Nordic Offset -yritys.

Tuotteessa on Fairtrade ja Luomu - kuvakkeet. Mitä nämä takaavat kuluttajalle ja millä perusteilla ne voi laatikkoon liimata?

Fairtraden eli  Reilun kaupan sertifiointimerkkiä käytetään tuotteissa, jotka on serifioitu kansaivälisten kriteereiden mukaisesti. Kriteereistä voi lukea tarkemmin sivustolta:
Fairtrade eli Reilu kauppa

Muutama nosto kriteereistä:

Pienviljelijän tulee saada tuotteestaan vähintään Reilun kaupan takuuhintaa ja maksetaan myyntihinnan päälle Reilun kaupan lisää.

Suurtilalla työskentelevien tulee saada lakien mukaista ja elämiseen riittävää, asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeus liittyä ammattiyhdistyksiin.

Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kiellettyä samoin kuin haitallisten torjunta-aineiden käyttö.


Tuntuu pahalta ajatella, että edellä mainitut asiat, jotka meillä Suomessa ovat kutakuinkin erinomaisessa kunnossa, saattavat joissain maissa olla vielä ihan rempallaan.

Mikä sitten tekee ruoasta luomua ja milloin voi käyttää tuota kuvassa näkyvää Luomu-merkkiä.
Tiivistettynä: raaka-aineista 95% on oltava luomua ja tarkemmin: Mikä tekee ruoasta luomua? Pääsääntö: Luomuelintarvikkeiden koko tuotantoketju perustuu luonnonmukaisiin ja ympäristöä säästäviin valintoihin. Tuotantotapa ulottuu pellolta aina valmiisiin elintarvikkeisiin asti.

Lue lisää linkistä:

Luomuruoka.fi

Laatikossa lukee myös, että Reilun kaupan teen hankinnassa käytetään massabalanssia. Mitä se sitten tarkoittaa?

Tämä olikin vaikeampi asia selvittää ja ymmärtää. Reilun Kaupan periaatteena on, että Reilun kaupan nimissä olevan tuotteen alkuperä pitää olla jäljitettävissä ja alkuperän pitää tietysti täyttää Reilun kaupan kriteerit. Myös Reilun Kaupan teen alkuperän tulee olla jäljitettävissä.  Ja nyt tulee se tenkkapoo: teen viljelijät muodostavat usein osuuskuntia ja näihin osuuskuntiin saattaa kuulua Reiluun kauppaan kuulumattomia viljelijöitä, jota myyvät oman teesatonsa edelleen toisille teentuottajille ja koko sato lähtee yhtenä teepaalina tuotantolaitokselle, jolloin osaa teen alkuperästä ei ole mahdollisuus jäljittää. Reilun Kaupan säännöt mahdollistavat tämän, koska muunlainen toiminta tulisi liian kalliiksi Reilun Kaupan ja kuluttajan näkökulmasta. Tuotantolinja pitäisi puhdistaa ennen Reilun Kaupan tuotteiden valmistusprosessia ja se aiheuttaisi useita keskeytyksiä teen valmistuksessa, joka näkyisi kuluttajalle hinnan nousuna. Kuluttaja voi kuitenkin olla varma siitä, että hänen euronsa tuotteen ostosta jakautuvat Reilun Kaupan tuottajalle pelisääntöjen mukaisesti.

Tuote on maustettu ja pakattu Suomessa ja se on peräisin EU:sta tai EU:n ulkopuolelta. Tämä onkin aika jännä. Sitten kuitenkin lukee, että Made in Finland. Tietäähän sen toki tyhmempikin, että teetä ei kasvateta Suomessa. Tässä oli joku juttu, milloin voi mainita tuotteen suomalaiseksi. Otanpa selvää.

No niin. Itse asiassa tämän asian kanssa rajat ovat häilyvät. Made in Finland voi tarkoittaa vaikkapa vain tuotteen pakkaamista Suomessa, kaikki muu tuotantoon liittyvä voi tapahtua toisaalla ja missä - sitä ei edes ole pakko kertoa. On siis täysin tapaus- ja tuotekohtaista milloin voidaan mainita, että tuote on Made in Finland ja antaa mielikuva suomalaisuudesta, vaikkei niin olisikaan. Suomalaisuudesta on hyötyä, kun myydään suomalaisille kotimaista tuotetta. Suomalainen, kuten ehkä monet muutkin kansat, uskovat kotimaisuuden voimaan, sen laatuun. Tässä on mielestäni kohta, jossa saattaa näin maallikkona ajateltuna toteutua pieni huijauksen tuntu. Mielikuvahuijaus, laillinen sellainen.


Laatikossa on vielä tietämättömille ohjeet tuotteen säilytykseen: kuivassa ja viileässä, auringonvalolta suojattuna. Toinen ohje kierrätykseen. Teepussi biojätteeseen. Laatikko, suojakuori ja tag kartonkikierrätykseen. Mikä on tag? Miksi 1/3 sanoista on vieraskielinen - vai onko? No, englantiahan se on ja tarkoittaa substantiivina ainakin: merkkiä, etikettiä, lappua, tägiä (?) ja verbinä: merkitä. Tag on siis se pidike, joka langalla ja tavallisimmin niitattuna tai pujoteltuna yhdistyy teepussiin. Onko sillä edes mitään järkevää suomalaista nimeä, teepussin pidike? Onko edellä mainittu tägi suomettunut sana englantilaisesta tag-sanasta.


Maisteluhetkeen panostin mainiolla joulumukillani ja piparkakuilla. Teen sekaan lorautin tilkan (lue: lorauksen) Maple Joen vaahterasiirappia, jonka etiketti lupaa olevan puhdasta vaahterasiirappia. Produce of Canada, mutta producted in Sweden. Hyvää se on kumminkin! Omaa hiilijalanjälkeä voi teetä nauttiessaan pienentää sillä, että keittää vain tarvittavan määrän vettä. Tämä hoituu helposti, kun täyttää vesikattilan tai vedenkeittimen käyttämällä lempikuppiaan.

Lempeä luomutee Rooibos & mustikka menee jatkoon! Omassa suussa maku oli juurikin lempeän miellyttävä. Rooibos-teen hyvä puoli on se, että se on kofeiiniton ja sopii täten hyvin myös iltateeksi herkkäunisille.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Tekstin ja kuvien luvaton kopioiminen on kielletty.

Ei kaupallista tai muutakaan yhteistyötä Nordqvistin teetalon kanssa.