Mitä pitäisi tehdä?

Ollaanko me jokseenkin hukassa koko porukka tällä pallolla? Pikkutytöt läksyttävät valtonpäämiehiä ja puoli maailmaa on asian kanssa ihan pois tolaltaan. Suurin osa porukasta ei ole koskaan kuullutkaan mistään ilmastonmuutoksesta, Greta-neidistä ja hänen missiostaan puhumattakaan. Vaalean tukkajumalan noustua vallan kahvaan lännen suunnalla on kaikki alkanut mennä koko pallolla päin sitä itseään. Kiinalaisten ja venäläisten ja monien muidenkin kanssa kiukuttelu vaikuttaa pörssikursseihin ja suomalaistenkin yritysten tilauskantoihin. Lomautuksia ja yt-neuvotteluja on tiedossa vähän siellä sun täällä.

Kirkoissa ei saa pitää koulujen joulujuhlia ja tiernapoikia ei saisi esittää. Petelius joutuu pyytämään anteeksi 30 vuotta vanhoja sketsejään. Anteeksipyytely ei kelpaa eikä sekään ole hyvä, että näitä sketsejä aikanaan esitettiin. Olivathan ne aika uskaliaita ja mitä ilmeisimmin aiheuttaneet haittaa niiden kohteille. Peteliuksen selitys siitä, että niillä parodioitiin valtaväestön suhtautumista näihin vähemmistöryhmiin, on aika ontuva. Mutta jotain täytyy  selittää.  Miksei niistä jo silloin tehty poliisitutkintaa? Miksi vasta nyt vuosikymmenien kuluttua, kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut ja ihmiset ovat tulleet todella herkkänahkaisiksi. Siihen aikaan ei tunnettu koko termiä "kiihottaminen kansanryhmää vastaan". Aika on jo ajanut tästä asiasta ohi kuten Räsäsen homokirjoitteluista ja molemmat voisi jo unohtaa. Voitaisiin mieluummin katsoa eteenpäin eikä kaivella menneitä. Onko meillä asiat sittenkin liian hyvin, kun tällaiseen vatulointiin riittää energiaa?

Joskus 80-luvulla kun ydinvoima-asiat, kylmä sota ja energiakriisi olivat päällimmäisinä mielessä, hoettiin, että syökää juokaa naikaa viis vuotta aikaa! Alkuperäinen viisaus on ilmeisesti tullut Repe Helismaalta. Nyt tuntuu olevan vähän samanlainen meininki. Pelotellaan ja syyllistetään. Syyllistämälläkö ne setämiehet ja tätinaiset saadaan heräämään, että jotain tarttis tehrä sille ilmastonmuutokselle. Ne teot pitäisi edes aloittaa siellä, missä valtavat volyymit ovat joka asiassa. Meidän pienilmastonpilaajien näpertelyt jonkun Helsingin yliopiston syöttölän lihatarjooman kanssa ovat hyttysenpieruja siihen verrattuna, mitä suurilmastonpilaajat muun muassa Kiinassa, USAssa, Intiassa ja Brasiliassa tekevät ja jättävät tekemättä. Tokihan me voimme ja meidän pitää näyttää esimerkkiä noille suurilmastonpilaajille.

Googlelta voi kysyä kaikenlaista. Sieltä tulee joskus mielenkiintoisiakin sivustoja vastaukseksi. Kysyin Googlelta: ”Mitä pitäisi tehdä?” Ja Googlehan kyllä vastaa. Vauva-lehden keskustelupalstalta löytyy kaikkeen vastaus, mutta mielenkiintoisempi on erään toisen lehden luettelo 22 asiasta, jotka jokaisen naisen pitäisi tehdä elämänsä aikana. Tähän valikoin niistä noin puolet; ne jotka parhaiten resonoivat varhaisessa keski-iässä (50+) olevan rouvan taajuudella.

1. Varaa  hieronta pitkän, stressin täyteisen päivän päätteeksi. 

2. Anna  jollekin anteeksi.

3. Lähde  mukaan spontaaneihin seikkailuihin ystäviesi kanssa.

4. Mene  jonkun supernaisen konserttiin.

5. Tarjoa  päivällinen jollekin, joka on tiukilla.

6. Kokeile todella hyvää, kallista viiniä. 

7. Etsi  sinua inspiroiva sitaatti ja elä sen mukaan. 

8. Tuhlaa johonkin, mitä todella haluat. 

9. Syö jälkiruokaa aamupalaksi.  

10. Sano suorat sanat, jos saat huonoa asiakaspalvelua. 

Melkein kaikkia noita on jo muodossa tai toisessa tullut tehtyäkin. 

Numero kaksi on mielestäni bilateraalinen sopimus, jota on vaikea toteuttaa yksipuolisesti, vaikka Raamattu toisin kehottaa.

Numero viiden toteuttamista harkitsin eräänä päivänä katsellessani roskiksia kaivelevaa laihaa vanhusta. Olin liikkeellä työnantajan ajalla, joten se ei silloin käynyt päinsä. Pidetään mielessä.

Numero kuusi: onko kallis viini aina hyvää? Pitänee hankkiutua ensin johonkin tastingtilaisuuteen. Tähän asti on tullut kokeiltua enimmäkseen vain kyykkyviinejä tai korkeintaan kumaraviinejä. Nyt ei puhuta nauttimisen jälkeisistä ajoista, vaan viinilaatujen vertikaalisesta sijainnista Alkon hyllyillä hinnan mukaisesti. 

Numero kahdeksan: en halua mitään sellaista, mihin pitää tuhlata. Jos ei lasketa matkustelua ulkomailla. Eikä sitäkään voi pitää tuhlaamisena, jos muutaman kerran elämässään vähän avartuu.

Tuon viimeisen kääntäisin ihan toisin päin: kiitä ja kehu, kun saat hyvää asiakaspalvelua. 

Vielä Googlesta:

Muutama ihan asiallisen tuntuinen sivusto tarjosi vastaukseksi ihan poskettomia otsikoita:

Kauppalehti: Kuinka näyttää töissä asiantuntevalta, vaikka ei ole hajuakaan mitä pitäisi tehdä?

Tekniikka ja talous: Mitä pitäisi tehdä, jos teet havainnon maapallon ulkopuolisesta älyllisestä elämästä?

Näistä kahdesta ensin mainittu on tietenkin itsellä jo hallinnassa, mutta tuohon Tekniikka ja talous -lehden aiheeseen pitänee syventyä tarkemmin ihan kaiken varalta.

https://www.instagram.com/p/B5cjcAsoNua/?igshid=1al4pmyzxni0h 

Ei kaupallista yhteistyötä tekstissä mainittujen julkaisujen ja muiden tahojen kanssa.

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin luvaton kopiointi on kielletty.