Viha, kuolemansynti

Katolisen kirkon opetuksen mukaan Seitsemän kuolemansyntiä ovat: Ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo. Varsinaista syntien listaa ei kirjallisena löydy mistään lähteestä, vaan kuolemansynnin käsite rakentuu Ison Kirjan tulkintoihin, mielipiteiden ja uskon varaan. Ja jollain tapaa nämä kaikki ovat rakkauden vastakohtia, oman sielun tai mielen haavoittamista.

Viha on voimaa ja heikkoutta. Viha pelastaa ja tuhoaa. Viha suojaa ja loukkaa.

Vihalla on yhtä pitkä historia kuin ihmisellä itsellään. Vihan tunne on inhimillinen. Se kumpuaa usein loukatuksi tulemisen kokemuksista ja nostattaa puolustuksen, suojakilven päälle. Se on auttanut ihmistä selviytymään ja jäämään henkiin. Ihmisen historiassa on ajanjaksoja, jolloin todellisia uhkia on ollut vastassa joka suunnalla ja koko ajan. Voimaa antava viha on auttanut ihmistä säilymään lajina elossa. 

Tänä päivänä vihan tunteet nousevat tavallisimmin pintaan juuri loukatuksi tulemisen tunteesta. Monenlainen turhautuminen elämässä vihastuttaa. Avuttomuus ja hätä voivat kääntyä vihan tunteeksi. Vihan voima voi kuitenkin parhaimmillaan auttaa eteenpäin. Tällöin viha synnyttää polttoainetta nimeltä sisu.

Viha on tila, jossa keho ja mieli ovat vahvasti mukana. Keho pingottuu ja mieli kuohuaa. Sydän hakkaa, puolustusmekanismit käynnistyvät ja aistit terävöityvät. Kun vihan tila pitkittyy, eikä pääse purkautumaan, kuluttaa se ihmisen voimavaroja. Kun vihan tunne voimistuu ja muuttuu hallitsemattomaksi, voi ihminen vihansa vallassa tehdä tekoja, jotka loukkaavat läheisiä tai itseä. Voi sortua fyysiseen tai henkiseen väkivaltaan, joilla saattaa olla peruuttamattomia seurauksia.

Vihan vallassa oleva ihminen ruokkii omaa vihaansa eikä pysty kohdentamaan vihaa voimavarana toimintaan, joka helpottaisi omaa olotilaa. Vihan hallinta on vaikeaa, kun vihan voima on niin suuri. Se saattaa purkautua hallitsemattomasti ja aiheuttaa ei toivottuja seurauksia. Kuitenkin vihaansa pitää saada purkaa. Pitää osata olla lietsomatta sitä lisää tai olla jäämättä jauhamaan vihan tunteita.

Viha oikein suitsittuna voimavaraksi voi saada hyvääkin aikaan. Kun sitä käytetään itsensä puolustamiseen ja oikealla tavalla rohkeana olemiseen vaikkapa negatiivisen, aiheettoman arvostelun kohteena oltaessa. Vihan avulla voi motivoitua korjaamaan tilanteita, jotka saavat aikaan vihan tunteita. Ihan konkreettisesti, vaikka lähtemään toimimattomasta tai väkivaltaisesta parisuhteesta.

Onko viha rakkauden vastakohta? Voi olla, mutta ei välttämättä. Esimerkiksi itserakkaus ja itseviha ovat toisaalta melkein synonyymejä äärimmilleen vietyinä. 

Jotta voi ilmaista itseään ja tunteitaan joka tilanteessa, on lähtökohtana omien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen. Tällöin on mahdollista saavuttaa
elämänhallinta, johon myös vihan tunteet mahtuvat. Vihan ilmaisemisen ei tarvitse tarkoittaa agressiivisuutta eikä sen tarvitse olla negatiivista. Se voi olla myös oman tahdon ilmaisemista ja itsevarmuutta. Periksiantamattomuutta, silloin kun sitä tarvitaan. Tervettä itsetuntoa.

Agressiivinen viha kielii usein epävarmuudesta ja heikkoudesta, alemmuuden tunteesta ja voimattomuudesta. 

Viha on inhimillinen tunne. Parhaimmillaan voimavara. Pahimmillaan tuhoava.

Ohessa linkki aiempaan postaukseen, jossa käsiteltiin kateutta.

https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/10/kateus-kuolemansynti.html


Kuva: Nytte katsoo peiliin aamulla - ei vaan: Pixabay