Kun työtuolista tuli naulakko

Tuoli on tavallisesti yhden henkilön kerrallaan istuttava esine. Nykyään puinen, muovinen, metallinen, nahkainen, polyrottinkinen esine, jolla yleensä on yksi tai neljä jalkaa.

Tuoleja alkoi esiintyä Suomessa kartanoissa 1600-luvun loppupuolella ja pappiloissa ja porvariskodeissa vasta sata vuotta myöhemmin. Sen sijaan tuvissa ja torpissa vielä 1700-luvulle tultaessa varsinainen tuoli oli harvinainen ilmestys. Tuolloin istuttiin arkun tai pitkän penkin päällä tai sängyn reunalla. Tuvan seinustoja kiersi kiinteä puinen penkki, joka saattoi toimia myös vuoteena. Ei ollut niin nuukaa, oliko tuoleja vai ei – oli niin paljon muuta puuhaa aamusta iltaan, että ei ollut aikaa istuskella.

Tänä päivänä tuoli on itsestäänselvyys. Tuolilla istuen tehdään monenmoista ja tuolejakin on joka lähtöön. Toimistotyötä tekevillä on tietokonepöytänsä äärellä työtuoli, toivottavasti ja tavallisesti monin tavoin säädettävä.

Säädöistä huolimatta tuoli on työkaverina hieman petollinen. Vaivihkaa, vuosien saatossa, tämä ystävyys saa aikaan monenmoista harmia. Käytännössä keho lepää, kun ihminen istuu ja kroppa alkaa painovoiman ansiosta valahtaa mutkalle jos toisellekin. Aineenvaihdunta ja verenkierto hidastuvat niin, että monien sairauksen riski kasvaa. Pitkäaikainen istuminen lisää selkä-, niska- ja hartiaseudun vaivoja.

Ei ole ihmistä tarkoitettu istumaan, ainakaan tuntitolkulla yhteen menoon.

Mikä siis avuksi.

On jo vanha keksintö seistä työpöydän ääressä. Työnantajat tarjoavat mahdollisuutta sähköiseen, säädettävään työpöytään ja tätä tarjousta ei kannata jättää väliin.

Eli ei muuta kuin peppu ylös penkistä ja seisomaan. Monille sopii vuorotella seisomista ja istumista, mutta mitä tekee Erikoinen Asiantuntija niin päättäessään. Kun on tullut istuttua työpäivät kolmisenkymmentä vuotta työpöydän ääressä, niin nyt sitten seisotaan eläkkeelle pääsyyn saakka. Tai ainakin pyritään siihen.

Selkäliittokin suosittaa sivuillaan vuorottelemaan seisomista ja istumista ja tehdään sitten niin. Ruokatunnilla, palavereissa ja kahvitunnilla istutaan ja muutoin työpäivän aikana tietokoneen äärellä hoidetaan hommia seisten.

Oma työasennon muutos tapahtui tämän vuoden helmikuussa, kun työpöytä nousi seisoma-asentoa varten. Eikä ole laskeutunut alemmas kertaakaan.

Selkäliiton ohjeet seisomaan ryhtyvälle:

Varmista työskentelypisteesi ergonomia

• Varmista pöydän sopiva korkeus: pöydän pitäisi tukea käsivarsia kyynärpäiden alta niin, että käsillä on hyvä tuki. Pöydän korkeus on sopiva, kun käsillä on hyvä tuki 90 asteen kulmassa. 
• Seiso riittävän lähellä työpöytää, näin vältyt turhalta kurottamiselta. 
• Aseta tietokoneen näyttö noin 20-50 astetta katseen vaakatason alapuolelle ja noin 50-80 cm etäisyydelle.
• Muista vaihdella työpöydän korkeutta työtehtävien mukaan. 
• Käytä kenkiä, joissa on parin sentin korko ja pehmeä pohja.
• Voit vähentää selän ja jalkojen kuormitusta käyttämällä pehmeää työpistemattoa

Helmikuusta alkaen siis olen ollut seisomatyöläisenä. Ja miltäkö on tuntunut – no, ihan mahdottoman hyvältä. Vireystaso on selkeästi parempi, ajatus kulkee ja juttu luistaa puhetyöläiseltä aiempaa sukkelammin. Eikä ole läheskään niin nuupahtanut olo työpäivän jälkeen. Kaloreitakin kuluu kuin varkain himpun enemmän kuin istuessa. Seistessä ei saa selkää mutkalle, vaikka miten yrittäisi, jos työpöytä on oikein säädetty ja kun tietokoneiden näyttö on trimmattu oikealle korkeudelle pysyy pääkin suorassa.

Jos koko päivän seisominen tuntuu liian raskaalta (kannattaa kuitenkin kokeilla, eikä vain kuvitella sitä raskaaksi), niin ainakin seuraavia asioita suosittelen kokeilemaan.

Pidä työskentelyssä taukoja ja jumppaa vaikka tunnin välein edes minuutin ajan. Jumppaa eri kehon osia, muista myös silmäjumppa. Mikrotaukojumppiin löytyy hyviä ohjeita netistä. Omalla työpaikallani on käytössä BreakPro.

Käytä portaita hissin sijaan aina kun mahdollista.

Päätä, että hoidat kaikki puhelut seisten  ja muut toimistotyöt istuen tai toisin päin.

Ehdota esimiehellesi, että pidätte palaverit sään salliessa ulkona kävellen.

Juo päiväkahvit seisten ja katsele ulos ikkunasta, kauas horisonttiin.

Uskokaa huviksenne, että seisomisesta on tullut uusi normini. Ei tule enää edes mieleen istua. Työtuoli huolehtii käsilaukusta ja huivista työpäivän ajan, joten ei joutunut tuolikaan ihan toimettomaksi.

Kuva:  Erikoiset Asiantuntijat