Tahto vs. valta

Tahto vs. valta (pohdinta ja vastaus lukijakysymykseen lasten peliajasta)

Unicefin määrittelemien Lasten oikeuksien mukaan lapsella (alle 18-vuotias on tämän määritelmän mukaan lapsi) on 31. artiklan mukaan oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.

Onneksi harva nuori osaa käyttää tätä korttia ja vedota kyseiseen artiklaan keskusteltaessa esimerkiksi kohtuullisesta peliajasta.

Toisaalta artiklan 18 mukaan vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen
kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.

Lapsen edun on siis määrättävä vanhempien toiminnasta.

Tässä meillä melkoinen dilemma ratkottavaksi.

Aloitetaanpa siis.

Kun lapsi syntyy, hän on maailman itsekkäin pikku veijari. Koko maailma pyörii hänen ympärillään ja palvelu pelaa. Kun on nälkä, ruokapalvelu pelaa. Kun ruoka on kulkenut kanavan kautta toiseen päähän ja pöksyyn asti, jätehuolto ja siistimispalvelu pelaa. Kun yöllä ei nukuta, viihdytys pelaa. Ilman mitään kyseenalaistamista. Lapsen kasvaessa palvelun taso laskee. Tavoitteena on saada palvelut off-tilaan noin 18 ikävuoteen mennessä. Ja tämä, jos mikä, aiheuttaa lapsessa suurta vastustusta. Saavutetuista eduista luopuminen aiheuttaisi kenessä tahansa vastarintaa, varsinkin kun vastineena saisi kantaakseen vastuita ja velvollisuuksia.

Kotitöistä tapellaan, kerta toisensa jälkeen. Lapsen arkiajan vievistä viihdykkeistä kinastellaan, kerta toisensa jälkeen. Ollaan oravanpyörässä, josta ei tunnu olevan ulospääsyä ja kaikki osapuolet väsyvät ja pahimmassa tapauksessa – vanhemmat antavat periksi.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jari Sinkkosen mukaan vanhempien yksi tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa lapselle pettymyksiä, jotta hänestä kasvaa vastoinkäymisiä aikuisenakin kestävä ihminen. Palveluiden lopettaminen on yksi tällainen pettymys. Toinen on rajojen asettaminen.

Tiede-lehden artikkelin (06/2006) mukaan ihmisen aivolohkot kehittyvät neljännesvuosisadan ajan. Ne ovat siis valmiit vasta noin 18-25 vuoden iässä. Tässä aivojen osiossa käsitellään muun muassa sosiaalisia taitoja ja empaattisia tunteita. Koska mekanismi on keskeneräinen, lapsi kokee vanhemman lähes jokaisen kauniistikin esitetyn pyynnön ja toiveen ärsyttävänä jankutuksena tai moitteena. Aivot siis muuttavat saapuvan tiedon ärsytystä aiheuttavaan muotoon, joka aiheuttaa äkäisen vastareaktion.

Kuitenkin, jotta asia menee lapselle perille ja ottaa sen toimintatavakseen, vaatii se toistoa.

Kotityöt kuuluvat kaikille perheenjäsenille, niistä ei makseta palkkaa vanhemmille eikä täten pitäisi maksaa lapsillekaan. Voisiko tehdyillä kotitöillä ansaita peliaikaa. Tehdyillä läksyillä ei voi tienata kotona, niiden palkka tulee tietoina ja taitoina.

Lapset kritisoivat aikuisten määräysvaltaa ja syyttävät heitä helposti jopa diktaattoreiksi. No, siinä he ovatkin oikeassa. Joistakin asioista nimittäin ei käydä demokraattisia keskusteluja eikä lapsi voi käyttää päätösvaltaa asioissa, jotka saattavat vahingoittaa häntä tai joiden johdosta esimerkiksi lapsen tärkein työ, koulu, jäisi huonolle hoidolle. Lapselle voi kyllä antaa vaihtoehtoja, esimerkiksi että pelaatko mieluummin iltasella läksyjen vai huomenna viikkosiivouksen jälkeen. Mutta isoista linjoista päättää aikuinen. Luonnollisesti tämä aiheuttaa vastustusta, huutoa, riitaa, itkupotkuraivareita. Mutta kyllä aikuinen sen kestää.

Tässä tulikin nyt enemmän pohdittua syitä kommunikoinnin ja yhteisymmärryksen luomisen haasteisiin.

Toivottavasti pohdinta lisäsi ymmärrystä sille miksei tieto mene lapselle perille ja aikaansaa toivottua toimintaa. Itse pelaamiseen liittyen on vaikeaa antaa yhtä viisasta vinkkiä. Asia kun on aina myös kovin perhe- ja tapauskohtainen

Erikoisten Asiantuntijoiden yhteenveto tästä on, että aikuisen tulee peliasiassa käyttää valtaansa ja jankuttaa asiasta (uuden asian sisäistäminen vaatii noin 70 toistoa) ja vastaanottaa tyynen rauhallisesti vastustusreaktio, mutta pysyä kannassaan. Suosittelemme kokeilemaan myös kotitöiden tekemisestä peliajan muodossa maksettavaa palkkaa.