Tulimme Isännän ja Haukkulin kanssa viettämään pidennettyä viikonloppua taas kerran Mikkelin kupeeseen Lomarenkaan vuokramökille. Tällä samalla mökillä olemme olleet ainakin kerran aikaisemmin. Tästä asiasta on käyty "debattia", koska minun mielestäni täällä ollaan oltu kahdesti aikaisemmin, Isännän mielestä vain kerran.
Yritän kaivella todisteita muistin sopukoista, näistä blogin postauksista sekä kännykän valokuvista. Se haittapuoli valokuvien siivouksessa on, että sillä hetkellä turhina pitämiään valokuvia tulee poistettua ja niillä saattaisi joskus myöhemmin olla merkitystä.
Tämä on pieni asia, mutta vaivaa vähän koko ajan. Tämän vuoksi elämässä yleensä ja varsinkin mökkielämässä kannattaisi pitää päiväkirjaa. Tätä tapaa olen tuputtanut jälkikasvullekin, mutta ei se kolmikymppisiin oikein tunnu nappaavan. Jos minullekin olisi siinä iässä joku kuusikymppinen ehdottanut päiväkirjan pitämistä, niin tuskin olisin yhtynyt ajatukseen.
Eihän sitä tarvitse teinityyliin pitää tai joka päivä avata koko sydäntään päiväkirjalle, vaan kirjoittaa lyhyesti muistiin tapahtumia ja asioita, joilla sillä hetkellä arvelee olevan merkitystä myöhemmin. Jos ei koskaan olekaan, niin "so what?".
Tätä tarkoitusta varten Isäntä osti minulle Ateneumin museokaupasta taannoisella käynnillämme pienen, kompaktin muistikirjan, jossa on tilaa viideksi vuodeksi kirjoittaa asioita muistiin. Aloitin sen täyttämisen elokuun alusta.
Nyt varsinkin, kun lastenlapsia on siunaantunut jo kaksi, on mukava kirjoittaa muistiin asioita heidänkin edesottamuksistaan.
Perikunta voi sitten hautajaisissani selata sieltä erilaisia elämäntapahtumakäänteitä muistopuheeseen.
Jatkan nyt siis ilman päiväkirjaa alussa mainitun problematiikan selvittelemistä. Sitä vaikeuttaa jo muistin hataroituminen sekä minulla että Isännällä ja se, että toinen muistaa toisia asioita ja toinen toisia.
Siitä ollaan yhtä mieltä, että tämän saman mökkiyrittäjän toisella mökillä ja samalla ensimmäistä kertaa näillä hoodeilla oltiin juuri silloin, kun korona puhkesi Suomessa. Eli suurin piirtein 13. maaliskuuta vuonna 2020.
Täällä ei parin päivän oleskelun aikana ehdi paljoakaan tehdä. Ensimmäinen sukkapari Ukrainan sotilaille alkoi syntymään kuitenkin jo.
Mökillä on wifi-yhteys, mutta se on hetkittäin tuskastuttavan hidas. Ainakin kotiyhteyteen verrattuna, jonka pitää olla nopeampi, jotta pystyy etätöitä tekemään ja tv:stä katsomaan netin suoratoistoa. Saa nähdä, kuinka sujuu ensimmäisen pesäpallon finaaliottelun katsominen Ruutu+:sta. Sitä on kovasti odotettu. (Ei sujunut, Isäntä katsoi sen tabletiltaan puhelimen kautta.)
Tepä olette innokkaita mökkeilijöitä. Hyvä idea tuo vuokraus. Omasta mökistä pitäisi pitää niin hyvää huolta, ettei lukuisat työt enää rentouttaisi. Olen pahoillani, että mies voitti keskustelun mökkikerrasta.
VastaaPoistaSamankaltaiseen huolettomuuteen perustuu myös löyhästi asuntovaunuilu: helppo vaihtaa maisemaa, eikä tarvitse stressata siivouksistakaan kauheadti, kun "talon puolesta" hoituu suihkut, saunat, vessat ja keittotilatkin.
VastaaPoista