Jännärisotku

 

Nykyään minulla on useimmiten koko ajan menossa kaksi kirjaa - toinen lukien ja toinen kuunnellen. Muistan joskus vannoneeni, että se on mentävä kirja kerrallaan, ei mitään päällekkäisyyksiä. Olen jopa kauhistellut kuullessani, että joillakuilla voi olla yhtä aikaa meneillään kolmekin kirjaa. 

Kirjaa luen vain iltaisin ennen nukkumaan menoa.  Useimmiten kuuntelen kirjaa jotain hommaa tehdessäni, joskus lenkkeillessäkin. Kuunnellessa en voi tehdä mitään keskittymistä vaativaa, muuten ote herpaantuu. Lenkkeillessä taas kuuntelen mieluiten luonnon ääniä. Automatkoilla apukuskin paikalla istuessa tulee myös usein kuunneltua, jos kuski ei ole juttutuulella 😁 

Mutta siihen sotkuun. Kävi näet niin, että kirjat, jotka olivat parhaillaan luvussa ja kuuntelussa muistuttivat siinä määrin toisiaan, että menin henkilöissä ja juonissa ihan sekaisin. Sitten piti kelata ja plarata sivuja taaksepäin ja oikein miettiä kumpi tarina oli nyt meneillään. Juu -  ei voi jatkua näin. Jatkossa pitää valita samanaikaiset kirjat ihan eri genreistä, ettei mene hyvät tarinat "hukkaan", kun lukijana tai kuuntelijana sotkeennun ihan itsekseni.

Molemmat sotkuun liittyvät jännärit olivat hyviä. En arvannut - niinkuin en koskaan - tarinoiden syyllisiä enkä loppuratkaisuja. Jännitys säilyi siis viimeisille sivuille asti.

Riley Sager: Eloonjääneet tytöt

Riley Sagerin jännitysromaani Eloonjääneet tytöt oli ensikosketus kirjailijan teoksiin. Tarina kulkee perinteistä reittiä. Jotain on tapahtunut kauan sitten ja päähenkilö yrittää elää normaalielämää tässä hetkessä. Sitten alkaa tapahtua. Mennyt ja tuleva kehittyvät ja selkiävät. Uhrit ovatkin sankareita ja syyllinen yllättää, minut ainakin. Jopa niin, että mietin yllätysmomentin olleen hieman liiankin kimurantti. Mutta viihdyin kyllä hyvin tarinan parissa ja jos kirjailijalta löytyy muitakin teoksia, luen ne varmasti.

Lisa Jewell: Yöhön kadonnut

Lisa Jewellin jännitysromaanin Yöhön kadonnut kuuntelin BookBeatin valikoimista. Olen kuunnellut tai lukenut kaikki hänen aiemmin suomennetut teokset. Osassa kuunnelluista oli niin monisyinen juoni, että välillä putosin kärryiltä. Syy oli kuuntelussani, kun en keskittynyt tarpeeksi intensiivisesti. Tämän tarinan kuunteleminen onnistui helpommin. 

Mikä olisi kamalampaa äidille kuin se, että lapsesi katoaa. Vaikka hän olisi jo nuori aikuinen. Katoamisen tapahduttua palataan menneeseen taustoittamaan tarinaa. Loppua kohden tapahtuu käänne jos toinenkin ja mukaan tulee pieni yllättävä lisäys, joka ei oikein kiinnity tarinassa mihinkään aiempaan tapahtumaan. Tai sitten olen nukkunut jonkun kohdan ohi. Jewellillä on omanlaisensa tyyli rakentaa jännitystarinoita. Niissä on useimmiten mukana jotain sellaista joka koskettaa kovasti äitilukijaa. Lukijana on Krista Putkonen-Örn, joka sopii mielestäni hyvin lukemaan Jewellin kirjoja.

Muistin yhtäkkiä, että minullahan on muuten kerran aiemminkin tapahtunut sotkeutuminen kahden kirjasarjan kanssa vaikken lukenut niitä yhtäaikaisesti. Minulla meni henkilöhahmot ja heidän tarinoihinsa liittyvät tapahtumat sekaisin. Kyseessä on Viveca Stenin Murha Sandhamnissa -sarja ja Mari Jungstedtin sarja, jossa yhtenä päähenkilönä Anders Knutas. Stenin sarjassa "vastaavassa" roolissa on Thomas Andreasson.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat / BookBeat

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.