Joanna Jokinen: Martti on idiootti |
Tai oikeammin pitäisi kirjoittaa, että Martti oli idiootti. On nimittäin käynyt niin, että Martti on kohdannut ketun erittäin huonoin eli pahimmin mahdollisen seurauksin. Martti on kuollut.
Kun tämä tieto Martin kuolemasta saavutti minut, ryntäsin kertomaan siitä Ukolle ja saman tien kun olin saanut asian sanottua melkein loppuun asti, ääneni sortui ja minua alkoi itkettää. Uko oli ihan ymmällään. Kukon kuolema sai minut kyyneliin. Mutta ei hän ymmärtänyt. Martti oli minulle melkein kuin oma kukko. Seurasin ja seuraan edelleen säännöllisesti Loimijoen tilan Facebook-sivuilta Martin puuhia ja emäntänsä kanakeisarinna Joannan hauskoja juttuja Martista ja kanalaumasta sekä muista tilan siivekkäistä. Martti ei enää hölmöile eikä Martin uusia metkuja ole tulossa, mutta Facebookin viimeisen tiedon mukaan Joannan pöytälaatikossa on ennen julkaisemattomia tarinoita Martista, joita Joanna tulee julkaisemaan sivuillaan.
Hassu sattuma oli, että olin juuri lennähtänyt Martin pariin myös kirjan muodossa. Kirjan lukeminen oli noin puolessa välissä, kun Martti ja kettu kohtasivat. Kirjan loppuun lukeminen ei tuntunut enää yhtä hauskalta kuin se oli ollut siihen hetkeen saakka. Tavallaan ei tehnyt enää mieli naureskella kukkovainaan kustannuksella. Mutta sitten mietin, että sellainenhan Martti kuitenkin oli - ilon ja hyvän mielen tuoja.
On ollut itselläkin mielessä, että olisi mukava hommata kesäksi kanoja tänne Punaiselle Tuvalle. Sellaiset kanat, joissa olisi syksyn tullen palautusoikeus samaan kanalaan, josta ne on saatukin. Ei olisi minusta suorittamaan kanankasvattajan lopputuotantovaihetta, kun olisi aika lähteä maalta kaupunkikotiin. Olen tullut hieman toisiin aatoksiin kanahankkeeni kanssa. Mielikuvani kukon ja kanalauman hoitamisesta on ihan varmasti turhan ruusuinen. Mutta asia on niin sanotusti hautumassa.
Kuva: Erikoiset Asiantuntijat
Kyllähän sitä lähentyy, uutisten lukijat ja muut hlöt jotka tulee joka ilta olohuoneeseen, tässä tapauksessa seuraamasi eläin, sitä alkaa elää osittain heidän/hänen elämäänsä, tuntuu tutulta, ottaa omakseen.
VastaaPoistaJa kun kuolee niin samanlainen suru kuin lähiomainen menisi, kirpaisee. Eikä se surun tunne siitä juuri muutu jos on eläin, hieman erilainen tulokulma vain.
Rest In Kot-Kot, Martti!
Kiitos kommentistasi!
PoistaSe on juuri noin kuten kirjoitat! Julkkikset ovat vähän niinkuin omia tuttuja, joskus melkein kuin ystäviä.
Kun on kuullut jonkun itselle jollain tapaa tärkeänj ulkkiksen kuolemasta, on tullut todella surullinen olo. Ja eläinten kuolema koskettaa aina, oli tuttu tai tuntematon 😢
Jos ymmärsin oikein, Martti kuoli netissä. Olet ihanan herkkä, kun itkit hänen kuolemaa. Minäkin olen tuuminut kesäkanoja, mutta mies vastustaa ajatusta.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi!
VastaaPoistaMartti oli ihan oikea kukko ja seurasin sen elämäänsä Loimijoentilan Facebook-sivuilla, jossa kuolemasta myös kerrottiin.
En ollut siis nähnyt sitä koskaa oikeasti, vain netissä.
Toivottavasti miehemme taipuvat jonain päivänä kesäkanojen ottamiseen!