Muutama vuosi sitten oli telkkarissa hauska kotimainen sarja, jonka nimi oli Seitsemän. Se kertoi samassa rivitaloyhtiössä asuvien kimppalotosta ja kuinka sitten kävikään, kun lotossa tuli täysosuma ja kuponki katosi jotenkin oudosti.
Tuli vaan mieleen, kun nyt numero kahdeksan tuntuu olevan sopiva joka paikkaan. Kahdeksan lasillista pitäisi juoda vettä päivässä ja kahdeksan tuntia pitäisi nukkua yössä. Kahdeksaa tuntia kehutaan terveellisimmäksi unen määräksi yhdessä yössä. Se kuuluu perustuvan ihan tutkimuksiin. Brittiläisen Surreyn yliopiston unitutkimuskeskuksen mukaan keskimäärin kahdeksan tuntia on ihannelukema terveelle aikuiselle, vaikka yksilöllistä vaihtelua voi olla.
Monet tutkimukset osoittavat, että elinajan pituudella ja nukuttujen tuntien määrällä on yhteys. Älyllisille toiminnoille ja muistille ihanteellisin määrä on 7-8 tuntia yössä. Jos nukkuu vähemmän tai selvästi enemmän, molemmat ovat haitallisia terveyden kannalta.
Nukkuminen aktivoi aivojen jätteenpoistoa. Se huuhtoo aivoista pois kuona-aineita, jotka ovat muodostuneet aineenvaihdunnassa ja ovat haitallisia. Sellainen on muun muassa amyloidiproteiini, joka kertyessään aivoihin on kytköksissä Alzheimerin tautiin. Riittävä nukkuminen on elintärkeää. Asiaa on tutkittu rotilla ja niitä (raukkoja) on estetty nukkumasta. Kuukauden valvomisen jälkeen ne ovat kuolleet. Ihmisillä liian vähäinen nukkuminen haittaa kognitiivisia ja liikunnallisia kykyjä. Se vaikuttaa mielialaan, heikentää huomiokykyä ja hidastaa reaktioaikaa. Pitkäaikaisella univajeella on yhteys dementiaan.
Jotkut tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että liiallinenkin nukkuminen voi olla haitallista. Liian pitkät unet voivat olla yhteydessä lisääntyneeseen kuolevuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, aivohalvauksiin ja lihavuuteen. Ei kuitenkaan tiedetä, miten syy-yhteys toimii. Haittaako pitkäunisuus terveyttä vai aiheuttavatko edellä mainitut perussairaudet pitkäunisuutta.
On myös harvoja ihmisiä, jotka pärjäävät neljän tunnin yöunilla. Heidän geeneistään on löydetty erityinen mutaatio. Tätä geenimutaatiota on tutkittu hiirillä. Niille on aiheutettu kyseinen mutaatio ja ne alkoivat nukkua vähemmän, mutta niiden muisti tai terveys ei heikentynyt.
Tunnettuja lyhytunisia merkkihenkilöitä ovat esimerkiksi Margaret Thatcher, Winston Churchill, Thomas Edison sekä ilman todisteita asiasta myös Leonardo da Vinci ja Napoleon. Donald Trumpin kerrotaan myös pärjänneen tavallista niukemmilla yöunilla ja hän on julkaissut twiittejään sekä keskiyöllä että aamuyöllä neljän aikoihin. Varsinkin Yhdysvalloissa menestyvän henkilön profiiliin kuuluu lyhyet yöunet ja niillä kuuluu kehuskella. Näin voi puristaa lisää aikaa työntekoon.
Pitkäunisiksi katsotaan ihmiset, jotka nukkuvat yli yhdeksän tuntia yössä, ovat seuraavana päivänä virkeitä ja pysyvät virkeinä. Historiasta tunnettu pitkäuninen ihminen on ollut esimerkiksi Albert Einstein. Hypersomniaksi sanotaan liikaunisuutta, jolloin henkilö nukkuu normaalisti keskimääräistä pidempään ja on silti päiväaikaan väsynyt. Liikaunisuuden taustalla on usein joku syy tai useampiakin, tavallisin on hoitamaton uniapnea.
Liikaunisuudesta kärsii 5% aikuisista ja nuorista noin kolme kertaa suurempi määrä.
Lähteet: Tiede-lehti nro 2/2020 artikkeli/Amelia Tait, terveystalo.com, yle.fi
Kuvat: Pixabay, Erikoiset Asiantuntijat
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Kiva kuva pikku koirasta, ihan kuin meidän silkki, nukkuu useinkin samalla tavalla ja haukkuu unissaan kovaäänisesti jotain koiraa.
VastaaPoistaTänä aamuna herätys klo 5.50 pakko oli katsoa finaali, ja oikeesti oli herkkä hetki kun suomen lippu nousi olumpia voittajille.
Silkin kanssa väliajalla kävin ulkona, ja olipa yllätys että hankiinen kesti, ja silkki nautti juosta ympyrää hangella.
Olen kiitollinen siitä että nukun aina tosi hyvin, ehkä liiankin paljon, kun ei ole mihinkään lähtöä, minulla on ystävä joka ei nuku, hän on syönyt kaikki mahd. unipillerit, mutta mikään ei ole auttanut, päivälläkään hän ei saa unta, olen surullinen hänen puolesta, antaisin omista nukutuista tunneista hänelle jos vain voisin, unettomuus on hirveä asia, se on kuin humala tila, ja altistuttaa herkemmin sairauksille,viruksille.
Haukkuli nukkuu siinä Isännän etätyöassistenttina. Noin se nukkuu usein yölläkin. Hankinen kesti täälläkin ja Haukkuli livahti aamulla naapurin puolelle. Onneksi huomattiin ajoissa ja saatiin se takaisin omalle puolelle. Suurin vaara karkulaiselle on tuo asuinalueen pääkatu, joka kulkee lähellä. Hyvistä unista saa olla tosi tyytyväinen, hyvä kuulla, että nukut hyvin. Ystäväsihän on kuin minä vielä jokin aika sitten.
PoistaHypersomniaa (minulle ennestään outo sana ja ilmiö)ei meidän huushollissa ole päässyt kehittymään, kun läpi vuosikymmenten talossa on ollut vähäunisia lapsia. Aika monta vuotta, kun täytynyt (ihan vapaaehtoisesti) tyytyä lyhyisiin yöuniin, ei oikein osaa nukkua pitkiä unia, vaikka nyt se olisi mahdollista. Hyvää helmikuun jatkoa sinne!
VastaaPoistaKuten tiedät olen huono nukkumaan, mutta erilaisilla toimenpiteillä öistäni on nyt tullut parempiunisia. Voin vain kuvitella miltä huonosti nukkuvasta tuntuu, kun pelotellaan että mm. sairastuvuus muistisairauksiin ym. on kytköksissä liian vähään nukkumiseen. Kun sitä rupeaa miettimään, niin nukkuu entistäkin vähemmän.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Onpa hyvä kuulla, että nukut nyt paremmin. Itseänikin hirvittää puheet univajeen vaikutuksista aivoihin. Nyt kun nukun paremmin ja vähän ehkä liikaakin, lääkärini sanoi, että nukun univelkoja pois. Vaikka toisaalta väitetään, ettei niin voi tapahtua. Tiedä sitten, mikä tai kuka siinäkin on oikeassa. Parhaiten nukun aamun tunteina.
Poista