Lena Bivnerin omasta narsistin vallankäytön alla ja kulissien takana eletystä elämänvaiheesta kertova tarina, jonka on suomeksi kääntänyt Heidi Lehto ja ääneen lukenut Elina Saarela viiltää syvältä ja joka raastaa lukijansa tai kuuntelijansa mieltä vielä pitkään kirjan tai äänikirjan viimeisten sanojen jälkeen. Minä kuuntelin tämän kirjan Storytelin valikoimista ja ääneen luettuna kirja sai lisää voimaa sanoihinsa, mielestäni.
Ihanasti alkanut seurustelu Peterin kanssa saa jo hyvin varhain ja pikkuhiljaa aina vain enemmän outoja ja pelottavia piirteitä. Minä ulkopuolisena tarkkailijana, kuuntelijana, näen ja kuulen vaaran kaikki merkit, mutta Lena ei. Tai näkee ja kuulee kyllä, mutta ei kai tahdo niitä merkkejä todeksi uskoa. Hän pistää likoon elämänsä, mielenterveytensä, lapsensa. Hän on liian syvällä, pimeässä ja toisaalta myös rakkauden ja intohimon sokaisema.
Rakkaus ja kontrollointi eivät sovi samaan yhtälöön. Todellinen rakkaus sallii vapauden. Kontrollointi kertoo epävakaudesta ja heikkoudesta. Miksi kukaan lankeaa tähän narsistin ansaan? Voi, monikin - minäkin.
Tunnistan kirjasta kaiken alkuihastumisen huumasta sairaalloiseen vahtimiseen ja kontrollointiin. Siksikin, tämä tarina osuu syvälle ja tuo pahoja muistoja mieleeni. Ja samalla se toimii terapiana.
Minulle tämä tapahtui kauan sitten, jolloin asiasta ei ääneen puhuttu eikä narsisteja tunnistettu kuten nykyisin. Minäkin olen ymmärtänyt asian vasta vuosien päästä. Kuinka tunsinkaan aluksi olevani rakastettu, suorastaan palvottu ja lopulta vanki. Pelkäsin, ja siksi nöyrryin. Vielä pitkään eromme jälkeenkin seuraaminen ja vahtiminen jatkuivat tappouhkauksineen. Ja sitten yhtäkkiä - se loppui. Mietin monesti, löytyikö uusi uhri.
Painajaiseni eivät kuitenkaan loppuneet suhteen päättymisen myötä. Näin pelottavia ja ahdistavia unia lähes kymmenen vuoden ajan. Niissä tämä mies ajoi minua takaa tai piti minua vankina, niinkuin tapahtui kerran oikeastikin. Painajaiset loppuivat vasta esikoiseni syntymään.
Tämänkin kirjan myötä mietin olisinko järjissäni tai edes elossa, jos olisin jäänyt tuohon suhteeseen. Minun oli pitkään vaikea ymmärtää minkälaista on todellinen rakkaus, joka antaa vapauden olla sellainen kuin on, sallii tavata muita ihmisiä ja että minuun luotetaan eikä sanojani käännellä ja vääristellä.
Onneksi näitä tarinoita nykyisin puhutaan ääneen. Ettei yksikään jäisi vangiksi sairaaseen suhteeseen.
Vieläkin, yli 35 vuoden jälkeen, jos näen tämän miehen, vatsanpohjastani kouraisee, koko ruumini tuntee pelon, tekisi mieleni oksentaa. Onneksi olen turvassa, eikä hän voi enää minua vahingoittaa. Mutta helvetti jättää jälkensä sen kokeneelle.
Kuva: Storytel / Erikoiset Asiantuntijat
Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPipsa, älä suotta poista kirjoittamiasi kommentteja! Tässäkin oli hyvää asiaa! Tarkastamme kaikki kommentit ennen julkaisua ja olisi hyvä, jos ne jäisivät seuraajeimme luettavaksi. Joskus kommenttiin vastaamiseen voi mennä aikaa syystä tai toisesta, niinkuin nytkin!
Poista