lauantai 22. tammikuuta 2022

Kärpännahkaviitta



Kuva on otettu Tiede Luonto -lehden nro 1/2022 kannesta. Kuvassa on lumikko.

Takapihalla oli taas uudenlaiset jäljet lumessa. Yritin googlettaa, minkä eläimen ne voisivat olla, mutta en saanut ihan varmaa vastausta. Lähimpänä olivat ehkä kärpän tekemät jäljet. 

Pitäisikin hankkia kirja, jossa on kuvattu monenlaisten eläimien jälkiä lumessa. Täällä kaupungissakin on nähty nimittäin vaikka mitä nelijalkaisia kulkijoita.

Jäniksiä näkee melkein joka päivä ja kettujakin silloin tällöin. Metsäkauriit ja oravat kuuluvat näillä nurkilla jo ”kalustoon”. 

Jokin aika sitten näin supikoiran kipittämässä kotikadun ylitse. Se on vaarallinen kotieläimille. 

Pari vuotta sitten saatiin paikallisesta lehdestä lukea, että noin kilometrin päässä Prisman nurkilla oli nähty villisika. Tai ehkä useampikin. Sehän on laumaeläin niin kuin moni muukin. 

Pari vuotta sitten syksyllä kun ei ollut vielä lunta maassa, olin Haukkulia pissittämässä kotikadun varressa. Parinsadan metrin päässä meistä tuli metsästä ja jolkotteli kadun yli autiotalon pihaan kolmikko, josta olin heti täysin varma, että ne olivat susia. 

Ne olivat paljon isompia kuin ketut ja koiria ne eivät olleet. Ei kenenkään koirat muutenkaan ilman ihmistä juoksentele kolmen kimpassa keskellä yötä taajama-alueella. Lisäksi niiden liikkuminen oli tavallaan ”villin” näköistä. Oli aika pelottavaa. Harmi, ettei ollut lunta. Olisin ehkä mennyt katsomaan, minkälaiset jäljet ne jättivät. Autolla olisin ehkä uskaltanut mennä. 

Näitä tämänkertaisia jälkiä netistä etsiessä tuli vastaan sana kärpännahkaviitta. Ja siitä edelleen tuli mieleen joku keskiaikainen kuninkaallinen. Aurinkokuningas ja mitä niitä nyt on. Kärpännahkaviitta onkin ollut kuninkaallisten asuste. Etsin siitä kuvia netistä. Aika vastenmielinen ajatus, että yhtä viittaa varten on täytynyt tappaa varmaan kymmeniä kärppiä ja niiden hännänpäistä on saatu ne mustat tupsut viittaan. 


Kuva: Wikipedia

Kärppä ja lumikko ovat melkein saman näköiset sillä erotuksella, että kärpän hännänpää on musta ja lumikko on kärppää pienempi. Kärpän pään ja vartalon pituus on 18-32 cm ja hännästä tulee 5,5 - 12,5 cm lisää mittaa. Lumikon pituus kuonosta hännäntyveen on 14-24 cm ja hännästä tulee 3 - 5 senttiä lisää mittaa. 

Jos tuollaisen vikkelän otuksen ehtii nähdä vilaukselta, ei voi heti tietää, onko kyseessä kärppä vai lumikko. Vain musta hännänpää on tuntomerkkinä kärpästä. 



Kuva on otettu Tiede Luonto -lehden nro 1/2022 aukeamalta 14-15. Siinä ovat kärppä ja lumikko oikeassa koossa toisiinsa nähden. 

Lumikot ja kärpät yhdessä ovat maailman yleisimpiä petonisäkkäitä. Lehden mukaan lumikko saalistaa pääasiallisesti myyriä. Myyrien kannanvaihtelu saattaa johtua lumikoista. Ja päinvastoin. Hyvänä myyrävuonna lumikko voi saalistaa jopa 2000 myyrää ja muuta pikkujyrsijää. Lumikko tappaa ja varastoi saaliinsa. Se katkaisee myyrän niskan tai puree kalloon reiän ja aloittaa parhaasta herkusta syömällä uhrinsa aivot.

Lumikko on levinnyt ympäri maailman kaikille mantereille lukuun ottamatta Australiaa ja Antarktista. Siitä tunnetaan useita alalajeja ja tutkijat ovat alalajien määrästä erimielisiä. Joka tapauksessa eläimen koko sekä sen turkin väri ja karkeus vaihtelevat sen mukaan, missä päin maapalloa se asuu. Jossain päin maailmaa eläin vaihtaa turkin väriä vuodenajan mukaan. Valkoinen on talven suojaväri, joka keväällä vaihtuu tummempaan väriin.

Turkin värin lisäksi lumikolla on talven varalle toinenkin sopeutumiskeino: sen aivot kutistuvat. Sillä tavalla se säästää energiaa niukoissa oloissa. Urosten aivot palautuvat keväällä, mutta naaraiden jäävät pienemmiksi. Ne käyttävät säästyvän energian poikasista huolehtimiseen. Lumikoilla naaraat ovat perheen yksinhuoltajia. Sen vuoksi naaraat ovat selvästi pienempiä kuin urokset. Pienikokoisempana naaraalla on vähemmän tarvetta saalistaa omiksi hengenpitimikseen.

Myyrien, hiirien ja rottien saalistajana kärppä ja lumikko ovat hyödyllisiä ihmiselle. Kaupunkienkin rottakanta voisi ryöpsähtää vielä suuremmaksi ilman näitä näkymättömiä ja vikkeliä petonisäkkäitä. 

Kuvat ja lähde: Erikoiset Asiantuntijat/Tiede Luonto -lehti nro 1/2022, Wikipedia

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi!