Satelliittinavigointi ilonamme

Kännykän, autonavigaattorin ja muiden niin sanottujen gps-laitteiden olemassaolo on meille jo ihan itsestään selvää. Päivittäisessä käytössä ei tule edes ajatelleeksi, miten monimutkaiseen ja hienoon ja melko uuteenkin tekniikkaan koko toiminta perustuu.  Vielä 1980-luvun alussa navigointisatelliitit olivat vain sotilaskäytössä. 

Harva autoilija lähtee enää vieraaseen kaupunkiin ilman  minkäänlaista navigointilaitetta. Hätään joutuneita pelastetaan ja ihmiset etsivät toisiaan navigointisovellusten avulla. Viljelijöiden traktoreiden opastimet varmistavat, että lannoitteet ja siemenet päätyvät oikeaan paikkaan. Vesillä liikkujat ja lentäjät navigoivat satelliittien opastamina. Nykyaikaisissa kaivinkoneissa on järjestelmät, jotka näyttävät kaapeleiden ja putkistojen sijainnit.

Tarvittiin erään matkustajakoneen lentäjien kohtalokas virhe, jotta kehitys muutti suuntaansa niin, että satelliitteja on siviilikäyttöä hyödyntämässä taivaalla jo sadoittain.

Elokuun 31. päivänä vuonna 1983 nousi Korean Airlinesin lento Alaskasta kohti Soulia. Väärään asentoon unohtunut autopilotin kytkin johti siihen, että kone lensi väärään suuntaan kohti Neuvostoliiton kiellettyä ilmatilaa. Sahalininsaaren kohdalla Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjä ampui matkustajakoneen alas vakoilukoneena. Kaikki 269 koneessa ollutta kuolivat.

Murhenäytelmä oli lähtölaukaus satelliittinavigoinnille, jota nykymaailmassa hyödynnetään lukemattomin eri tavoin. Onnettomuuden jälkeen USA:n presidentti Ronald Reagan ilmoitti, että maa vapauttaa sotilaskäytössä olleen gps-järjestelmän siviilikäyttöön.

Vuonna 1994 saatiin ensimmäinen navigaattori autoon ja vuonna 2001 matkapuhelimeen. Paikannus perustuu navigointisatelliiteista saapuviin äärimmäisen tarkkoihin aikasignaaleihin. Sijainnin laskentaan tarvitaan vähintään neljän satelliitin signaali. Riittävän tarkoilla laitteilla päästään paikanmäärityksessä alle puolen metrin tarkkuuteen. Tutkimuskäytössä olevilla laitteilla jopa sentin-parin tarkkuuteen.

Satelliittipaikannuksen luotettavuus on uusi haaste. Signaalit eivät etene riittävän hyvin sisätiloissa, tunneleissa ja muissa maanalaisissa tiloissa. Tämä tulee kysymykseen muun muassa liikenteen automatisoituessa. Itseään ohjaavien autojen on pystyttävä määrittämään sijaintinsa senttien tarkkuudella vaikkapa korkeiden rakennusten välissä.

Oma uhkansa on myös tahallinen sekä tahaton häirintä. Satelliittisignaalien häirintää varten myydään laitteita verkkokaupoissa. Niillä voidaan tehdä kiusaa laiva- ja lentoliikenteelle sekä sotilaalliselle toiminnalle tahallisesti tai vahingossa. Laajamittaista häirintää havaittiin Suomessakin marraskuussa vuonna 2018. Häiriön lähde paikannettiin Kuolan niemimaalle ja se vaikutti pohjoisen Suomen lentoliikenteeseen. Vahva epäily jäi siitä, että Venäjä halusi häiritä Naton pohjoista sotaharjoitusta.

Lähde: Tiede-lehti nro 13/2020 artikkeli: Petja Partanen

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.