Multitaskaaminen vai -paskaaminen?
Nordengen on yksi Norjan nuorimmista (s. 1987) tohtoriksi väitelleistä ja työskentelee tutkijana Akershusin yliopistollisessa sairaalassa ja Oslon yliopistossa.
Mahdollisesti palaan myöhemmin kirjan muihin aiheisiin, mutta tähän postaukseen kopioin kirjasta yhden luvun kokonaisuudessaan mitään siihen lisäämättä ja mitään poisjättämättä. Se on niin hyvin kirjoitettu ja aihe on ajankohtainen.
"Nyky-yhteiskunnassa yritetään tehostaa kaikkea ja kaikkien ihmisten odotetaan olevan aktiivisia kaikilla elämän aloilla. Meidän on muun muassa tehtävä töitä avotoimistoissa ja kirjoitettava sähköposteja ja neuvoteltava liikeasioista puhelimessa. Samaan aikaan. Multitasking, monisuorittaminen, useiden asioiden tekeminen yhtä aikaa, on muodikasta. Se on kuulemma tulevaisuutta. Mutta onko sittenkään?
Ihminen ei nimittäin pysty tekemään kahta asiaa täsmälleen samaan aikaan, koska aivomme keskittyvät vain yhteen asiaan kerrallaan. Niiden tärkein tehtävä on luoda aistivaikutelmista yhtenäinen maailmankuva, ja jotta ne onnistuisivat siinä, ne panevat aisteilta saamansa vaikutelmat aina tärkeysjärjestykseen. Tästä vastaa tarkkaavaisuus. Kun kuvittelet lukevasi raporttia samalla, kun tilaat ruokaa ylityöajalle, käytännössä käy niin, että aivot siirtävät vauhdilla huomion lukemisesta tilauksen muotoiluun Ja takaisin. Kumpaankin tehtävään menee lopulta pidempi aika kuin niihin olisi mennyt, jos olisit ensin tilannut ruoan ja sen jälkeen lukenut raportin.
Aivot saattavat jopa lamaantua, jos yritämme tehdä kahta toisiaan muistuttavaa asiaa samanaikaisesti, koska etuotsalohko ei ehdi siirtää huomiota välittömästi. Näin muodostuu hetkellisiä toimintataukoja tarkkaavaisuuden siirtyessä. Aivot eivät pysty tekemään kahta samankaltaista asiaa samaan aikaan, koska tehtävät kisaavat tilasta samoissa hermosoluverkostoissa. Esimerkiksi puheen kuunteleminen ja sanojen lukeminen vaativat aktiivisuutta osittain samoilta aivoalueilta, ja siksi niitä on vaikeampi tehdä samaan aikaan kuin kuunnella puhetta samalla kun katselee maisemaa.
Kyse on siis tarkkaavaisuuden suuntaamisesta, ja aina edes tehtävien erilaisuus ei auta. Jos ihminen esimerkiksi autoa ajaessaan yrittää selittää tärkeää asiaa puhelimeen, hän keskittyy ajamiseen huonommin kuin sellainen ihminen, joka ei puhu puhelimeen. Kännyköihin puhuvat kuljettajat ajavat aivan yhtä hajamielisinä kuin olisivat 0,8 promillen humalassa - vaikka käyttäisivät handsfree-toimintoa.
Jos siis haluat tehostaa arkeasi, keskity vain yhteen asiaan kerrallaan. Jos tehtävälistalla on sähköpostin luku ja soitettava puhelu, tee ne peräjälkeen, ei rinnakkain."
Kirja tosin on julkaistu jo vuonna 2016 ja mielestäni viime vuosina onkin jo alettu ymmärtää, ettei se multitaskaaminen olekaan niin muodikas ja tavoiteltava olotila. Kuulostaa ainakin todella kuormittavalta ja aivojen kannalta suorastaan mahdottomalta tehtävältä. Itsellekin tulee päivittäin tilanteita, joissa on pakko multitaskata asioiden sujuvuuden edistämiseksi. Tämä oli hyödyllinen luku tässä kirjassa monen muun ohella. Jos oppisi nyt säästämään omia aivojaan turhalta rasittamiselta ja yrittäisikin tehdä asioita peräkkäin eikä rinnakkain ja yhtäaikaisesti.
Bloggaaja, toimittaja ja kaupallinen copywriter Eeva Kolu kirjoittaa myös multitaskaamisesta kirjassaan Korkeintaan vähän väsynyt:
”Multitaskaaminen herättää monien mielessä ajatuksen aikaansaavasta ja tehokkaasta ihmisestä, mutta todellisuudessa sekin on vain dopamiinikierteen oire. Aivojen palkintokeskus rakastaa sitä, että saa vetää tehtävän yli to do -listalta - ja mitä useamman tehtävän, sen parempi. Syventymisestä tai isojen asioiden asteittaisesta ratkomisesta ei nimittäin seuraa välittömästi palkitsevaa tunnetta siitä, että jotakin on saatu valmiiksi. Siksi työelämä tuntuu usein siltä, että kamalasti tehdään, vähän saadaan aikaiseksi.”
Kuvat: Pixabay
Lähteinä on käytetty:
- Kaja Nordengen: Ainutlaatuiset Aivot, Bazar Kustannus Oy 2018. Norjankielinen alkuteos Hjernen er strjernen. Ditt eneste uerstattelige organ, 2016. Suomennos Susanna Paarma.
- Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt, Gummerus Kustannus Oy 2020.
Kuvien ja tekstin kopioiminen tai muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Niinhän se onneksi on, ettei enää nykyään arvosteta avokonttoreita ja multitaskaamista. Huvittavaa että ne olivat vain vuosikymmen sitten hyviä ja ihmistä kehittäviä. Voi kunpa osaisimme olla kriittisiä.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Avokonttoreiden huonot puolet on jo pikkuhiljaa alettu ymmärtää ja uskoa ylemmilläkin portailla. Muistan kun niiden tulemisesta alettiin kohkata. Ja miten paljon niitä vastustettiin. No, korona tulee muuttamaan tämänkin asian, kun töitä tehdään paljon etänä. Lähityöstä luovutaan osittain. Eikä tarvita niin paljoa kalliita toimitiloja.
PoistaVanha juttu tosiaan, mutta terveellinen muistutus. Huomaamattaan sitä lipsuu vanhoihin käytäntöihin ja yrittää toimittaa kahta kolmea asiaa samanaikaisesti, vaikka tiedostaa ettei se ole tehokasta ajankäyttöä.
VastaaPoistaMinusta tämä monen asian yhtäaikaa tekeminen on erityisesti meidän naisten helmasynti.
Ainakin tuntemani miehet keskittyvät minua paremmin yhteen asiaan kerrallaan.
Kiitos kommentistasi! Se on juurikin naisten helmasynti. Ainakin omien havaintojeni mukaan naiset tekevät multitaskaamista ja miehet eivöt tee niinkään. Hyvä heille. Täytyisi itsekin opetella siitä pois. Ihan arjen pienissä askareissakin.
Poista