Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Tänään 21.12. vietetään Tuomaan päivää ja samalla on talvipäivän seisaus.
Talvipäivän seisauksen päivänä aurinko paistaa zeniitissä (kohtisuoraan ylhäältä) Kauriin kääntöpiirillä eli varsin kaukana täältä. Maapallon pohjoispää on kallistunut kauimmas auringosta. Maapallo on noin 23,5 asteen kulmassa akseliinsa nähden. Niinpä pohjoinen pallonpuolisko saa vähiten pävänvaloa ja päivän pituus Helsingissä on vajaat 6 tuntia. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse ollenkaan. Välillä sumuisena päivänä täällä etelämmässäkin tuntuu siltä, ettei aurinko nouse ollenkaan. Enää. Koskaan. Mutta äläpäs huoli.
Tämän päivän jälkeen maapallo alkaa taas hiljakseen kallistua toiseen asentoon ja päivä alkaa pidentyä. Seuraavana päivänä valoisaa aikaa on jo muutama sekunti enemmän. Päivät pitenevät niin, että kevätpäivän tasauksen päivänä maaliskuussa yö ja päivä ovat yhtä pitkät. Aurinko paistaa silloin zeniitistä päiväntasaajalla. Kesäpäivän seisauksen aikaan päivä on meillä pisimmillään ja aurinko paistaa zeniitistä Kravun kääntöpiirillä.
Talvipäivän seisauksen tarkka ajankohtakin on tiedossa. Tänä vuonna 2020 se on 21.12. klo 12.02.
Vuonna 2021 se on 21.12. klo 17.59.
Vuonna 2022 se on 21.12. klo 23.48.
Vuonna 2023 se on 22.12. klo 5.27.
Tänä vuonna planeetat Jupiter ja Saturnus ovat taivaalla lähempänä kuin kertaakaan lähes 400 vuoteen. Edellisen kerran planeetat olivat näin lähekkäin vuonna 1623, kolmikymmenvuotisen sodan aikaan. Seuraavan kerran planeetat kohtaavat näin läheltä taas vuonna 2080. Planeetat näkyvät matalalla etelälounaisella taivaalla. Parhaiten ne ovat näkyvissä pian auringonlaskun jälkeen.
Talven pimeintä aikaa on juhlittu eri tavoin historian aikana eri kulttuureissa. Jo muinaiset roomalaiset juhlivat Saturnus-jumalaansa keskitalvella. Germaaniset kansat viettivät yule-juhlaa joulukuun alun ja tammikuun alun paikkeilla. Tästä arvellaan joulu-sanan saaneen alkunsa. Myöhemmin joulua alettiin juhlia kristinuskon mukaisena Jeesuksen syntymäjuhlana.
Tuomas joulun tuomisineen on lausuttu tervetulleeksi runopukuisin säkein. Lounais-Suomessa on runoiltu seuraavasti:
Tule meille Tuomas-kulta
tuo joulu tullessansa,
oluttynnyri olallansa,
viinapikari pivossansa,
juustokakku kailosansa.
Kyl sä meijän portin tunnet:
tervaristi, rautarengas,
musta koira portin alla.
Hämeessä ja Uudellamaalla on todettu, että "Tuomaasta housut naulaan ja joulurauha alkaa".
Erikoisen Asiantuntijan huushollissa noista toteutuu aika moni asia. Joulun aikainen parin päivän loma alkaa ja tytärten kanssa tehdään luultavasti juustokakkua. Ja kyllä Tuomas taitaa tulla paikalle. Koira tosin ei ole musta, vaan ruskea (virallisesti punainen) ja se on portin takana. Joskus se vähän murisee ohikulkijoille. Haukkuli.
Lähteet: Kotiliesi, Lakeuden Ursa ry, Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto
Kuvat: Pixabay, Erikoiset Asiantuntijat
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Ihana söpö koira, minulla ei onnistu juustokakut, olen 2 x tehnyt, ja roskiin on mennyt, miksi en saa onnistumaan, aineita menee hukkaan.
VastaaPoistaHarmi kun sataa vettä joka päivä, ei nyt näe niitä taivaan kappaleita,
liekköhän silloin beetlehemissä ollut samanlainen tähtien kohtaaminen, josta tuli iso kirkas tähti.Tammikuussa voi jo nähdä päivän pidentyvän.
Kiitos kommentistasi. Haukkuli on kyllä tosi suloinen ja viisas. Se ymmärtää niin paljon puhetta ja eleitä ja ilmeitä ja osaa ennakoida asioita. Millä tavalla juustokakkusi epäonnistuu? Jääkö täyte liian velliksi? laitatko liian vähän liivatetta? Päivän pidentymisen tosiaan huomaa hienokseltaan jo tammikuun puolivälissä. Sitä odotellaan.
PoistaYhtäkkiä leimahti eteeni muistojen oppikirja sanasta zeniitti 😁! Auringonpaiste maistuis varmaan meille kaikille, joten onneksi kallistumme valoa kohti.
VastaaPoistaHyvää joulua!🌟
Kiitos kommentistasi. Ja hyvää joulua myös! Meillä oli aikanaan koulussa niin topakka maantiedon opettaja, että zeniitit sun muut meni selkäytimeen. :)
PoistaOnneksi nyt vuoden pimeimmän ja lyhyimmän jälkeen alkaa valostua. On erittäin mielenkiintoista, mistä joulu syntyi. Ehkäpä roomalaisten pakanallisten juhlien aikaan siirrettiin niille kristillinen tarkoitus. Juhlat opponointiin. Sol Inviktus, Voittamatonta aurinkoa, juhlaa on eräiden käsitysten mukaan on muutettu kristilliseksi jouluksi.
VastaaPoistaTänään aurinko laski jo muutaman minuutin myöhemmin kuin Tuomaan päivänä.
Poista