Kuuntelin aiheesta jonkun höpinää ja ajattelin, että taas on keksitty asia, jonka tiimoilta väsätään pystyyn mentaalivalmennusta Teams-ympäristöön. Skype-konferenssikin käy.
Vanha asia sai uuden nimen, ainakin jo toiseen kertaan. Vähän aikaa sitten puhuttiin samaan tyyliin erityisherkistä, mutta asialliseen tapaan. Koen itsenikin erityisherkäksi. Siksi tuo överiempatian määritelmä kalskahtaa ikävästi.
Ennen vanhaan puhuttiin kilteistä ja tarkoitettiin suunnilleen samaa kuin kahdessa edellä mainitussa.
Meitä ihmisiä on moneen lähtöön. Nyt juuri puhutaan paljon erityisherkistä ja kilteistä, uutena överiempaattisista, joilla kaikilla on yhteneväisyyksiä toisiinsa nähden. Mutta ilmeisesti myös eriäväisyyksiä. Yhdistävä tekijä lienee se, että kyseinen henkilö on herkkä aistimaan toisen henkilön tunnetiloja ja tarpeita ja pyrkii kaikin keinoin itseään säästelemättä tätä auttamaan. Kuulostaa hienolta ominaisuudelta monin tavoin ja sitä se onkin. Mutta kun ei sitten ollutkaan. Kun laitetaan tuo överi siihen empaattisuuden eteen, niin ketuilleen meni tämäkin ja eikun kouluttautumaan ja irti pois itsestä tämä vääränlainen empatia.
Överiempatia saatiin kuulostamaan siltä, että empaattista henkilöä pelkästään käytetään hyväksi ja hän ei saa vuorostaan mitään. Mihin unohtui vanhat viisaudet: "Tee toiselle niinkuin toivoisit itsellesi tehtävän", "Anna, niin saat" tai "Sitä saa, mitä tilaa " ja mitä näitä nyt on.
Aina pitää näköjään olla hyperiä, megaa, sikaa tai överiä. Itselle tulee överistä mieleen negatiiviset mielleyhtymät ja se kai tässä överiempatiassakin on takana. Kun vedetään överit, eihän siitä seuraa kuin pahaa oloa. Meni kuitenkin överiksi tämä juttu siltä osin, että saadaan empatia näyttäytymään rasitteena ja paheena, jopa kirouksena ennemminkin kuin hyveenä, siunauksena. Kuka osaa vetää rajan missä kohtaa saavutetaan tämä niin kutsuttu överiempatia. Empaattinen ihminen kuitenkin suorittaa empaattisuuttaan omista lähtökohdistaan, vapaaehtoisesti ja saa vastineeksi hyvän mielen. Eihän hän siis jää ilman palkkiotaan, jos edes olisi sitä vailla.
Meissä ihmisissä on monenlaisia vastakohtaisuuksia. Hyvä - paha, pitkä - lyhyt, rikas - köyhä, empaattinen - itsekeskeinen, yksinkertainen - älykäs, tyhmä - viisas ja niin edelleen. Näiden eroavaisuuksien kautta ihminen voi vain viisastua.
Tai sitten olen niin överityhmä, etten ymmärrä tätä sikasiistiä uutta ja mahdollisesti megatrendiksi nousevaa ajatusmallia.
Kuva: Pixabay
Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
Kiva aihe! Itsekin miettinyt tätä paljon!
VastaaPoistaYmmärsin pointtisi, mutta itse kun tunnen asiat niin hurjan voimakkaina, niin jotenkin sanelukin pitää saada vastaamaan sitä. Ei ole kaikki luxoriaaliset (!) sanat ainakaan vielä menettäneet mahtiaan minun korvissa. Voihan se olla, että nuori saa somessa väärän positiivisen palautteen kaikista niistä sadoista hothothotsupeeerrrr-kommenteista liittyen selfie-kuvaansa, jossa mukana myös pullo tai kuva otettu pelkissä alusvaatteeissa. Mutta, kukin olemme vastuussa vain omasta itsestä ja -tunteista, joten se ken tästä megalomaanisen huikeesta ajasta kärsii, sa katsoa peiliin ja viulut maksamme me, yhteiskunta.
Kiitos kommentistasi! Tätäkin asiaa voi katsoa monelta kantilta, eikä ole yhtä oikeaa tapaa. Joskus on hyvä ottaa superlatiivit käyttöön ja joskus voi superit unohtaa. Riippuu asiasta, kertojasta ja kuulijasta mikä milloinkin ja ketäkin ärsyttää. Minua ärsytti tuo empatian överöinti ihan superhypersikapaljon 🐷 Eikä sitä tunnetta voi kuvata ilman, että pistin kuvailun överiksi!
PoistaHahaha! Niin juuri! Näin oikein kun korvistasi tussahti savu ja silmätkin vetäisi kieroon. Ymmärrän mitä tarkoitat :D
PoistaSiinä kävi juuri näin :D :D :D
PoistaNykyään pitää osata kyynärpäätaktiikka ja itsekehu, jotta pärjää. Dialogitaidot, erityisesti kuuntelemisen taito pitäisi olla peruskoulussa oppiaine. Ei ne piiloopetussuunnitelmat oikein enää riitä tässä hypermegalonarsismimaailmassa. Överiempaattinen kuvaa hyvin sellaista, jonka yli saa muut kävellä. Se on jyrääjän vastakohta.
VastaaPoista