Toukokuun tähtitaivas

Toukokuussa illan tähtitaivas vaalenee, kun Aurinko laskee Helsingissä 1.5. klo 21:20 ja 31.5. vasta klo 22:28. Vastaavat laskuajat Rovaniemellä ovat 22:03 ja 0:20. Tähtibongareiden täytyy venyä nukkumaanmenoajan kanssa, jos mielivät nähdä tähtikuvioita yötaivaalla.

Hämärän saavuttua noin tunti Auringon laskun jälkeen Venus loistaa vielä Härän tähdistössä, mutta kuukauden puolenvälin jälkeen se alkaa olla iltahämärissä jo niin lähellä horisonttia, että sitä ei enää pääse näkemään.

Härän yläpuolella on Kaksosten (Gemini) tähdistö. Tähdistön kaksi kirkkainta tähteä, Castor ja Pollux,  loistavat toukokuun taivaalla. Pollux on näistä hieman kirkkaampi. Näillä tähtitaivaan kaksosilla on tarun mukaan eri isät, mikä voi oikeastikin olla mahdollista - tosin se on hyvin harvinaista. Kaksosten äiti oli Leda, Castorin isä oli Spartan kuningas ja Polluxin itse Zeus. Kaksoset tunnetaan merimiesten suojelusjumalina, jotka pystyvät auttamaan merihätään joutuneita. Suomessa Kaksosten tähdistö näkyy parhaiten syys-huhtikuussa.

Kaksosten tähdistö muistuttaa toisiaan kädestä pitäviä hahmoja. Tähdistön hahmojen "päät" on nimetty taruolentojen mukaisesti, vasemman hahmon "pää"tähti on Pollux ja oikean Castor. Pollux on tähdistön kirkkain tähti ja koko taivaan 17. kirkkain. Sen valovoima on yhtä suuri kuin 32 Aurinkoa. 

Haloja saattaa hyvinkin näkyä ja huhtikuusta alkaen taivaalla on voinut nähdä siitepölykehiä. Ensin lepän, ja lämpiminä keväinä koivunkin kukinta saattaa alkaa jo huhtikuun lopulla, mutta varmimmin toukokuun puolella. Myös kuusi kukkii toukokuussa.
Siitepölyaikana Auringon ja Kuun ympärillä voi esiintyä pieniä ja soikeita värikkäitä valokiekkoja. Siitepölykehät ovat niin lähellä Aurinkoa, että valonlähteen peittäminen sekä tummat aurinkolasit silmien suojaamiseksi ovat tarpeen. Siitepölyennusteita seuraamalla voi ennakoida kehien ilmestymistä taivaalle. Muista varovaisuus Auringon suuntaan katsoessasi, kohtisuoraan Aurinkoa ei saa koskaan katsoa!

Lue lisää siitepölykehistä.

Komeetta Atlas eli pyrstötähti C/2019 Y4 Atlas, vieras kosmoksesta,  lähestyy omaa Aurinkoamme. Komeetta, joka saattaa näkyä nyt toukokuun alussa ilman apuvälineitä pohjoisella taivaalla. Komeetat kirkastuvat lähestyessään Aurinkoa ja lähimpänä Aurinkoa komeetta on toukokuun lopulla, jonka jälkeen se alkaa suunnata poispäin meistä. Kirkkaimmillaan komeetta saattaa ylittää Venuksen tämän keväisen erityisen kirkkauden. Mutta komeetat ovat arvaamattomia ja niiden näkyvyyden ennakointi on hyvin vaikeaa. Tämänkin kyseisen komeetan ydin on ensihavainnon jälkeen haljennut kahteen osaan ja sen kirkkaus saattaa jäädä vähäiseksi. Tai sitten ei - jos ytimen toinen puolisko on jäänyt riittävän suureksi.

Lähestyvä Atlas jäi taivasta tarkkailevan ATLAS-järjestelmän haaviin joulun ja uudenvuoden välisinä päivinä, kun se oli vielä Ison karhun tähdistössä ja oli tuolloin vielä hyvin himmeä. Tämä ATLAS on  Havaijilla sijaitseva järjestelmä, jonka tavoitteena on löytää asteroidit viikkoja tai ainakin päiviä ennen kuin ne ovat lähimmillään Maata ja muodostavat mahdollisen uhkan. Joskus löytyy myös kaukainen komeetta, kuten nyt tämä Aurinkoamme lähestyvä kappale.  C/2019 Y4 Atlas ei tule ollenkaan niin lähelle Maata, että se olisi vaarallinen. Nyt siis komeettajahtiin ja okuläärit kohti pohjoista taivasta.  Vaaleneva yötaivas vain asettaa pyrstön näkymiselle haasteita. Komeetan erottaa tähdestä siitä, ettei se ole niin tarkkarajainen ja tietysti mahdollisesti näkyvästä pyrstöstä. 
Komeetta-sana tulee latinan kielestä ja tarkoittaa tähteä, jolla on hiukset.  

Lähde: Ursa.fi, yle.fi/uutiset, Alison Davies: Tähtitaivaan tarinoita, Etelä-Suomen Sanomat (27.4.)
Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat, Pixabay

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.