Kymmensormi vs. peukalot

Konekirjoitus oli yksi valinnaisista aineista Erikoisen Asiantuntijan käydessä peruskoulun yläastetta 1980-luvulla. Valitsin konekirjoituksen valinnaiseksi aineeksi saksan lisäksi ja opiskelin konekirjoitusta kaksi vuotta. Kotiinkin ostettiin kirjoituskone tukemaan tätä sorminäppäryyttä ja aikansa arvokasta taitoa kehittävää oppiainetta. Kotikoneeksi sain matkakirjoituskoneen, jonka varusteisiin kuului siis kätevä matkalaukku koneelle. Tosin, en kertaakaan kuljettanut kirjoituskonetta minnekään. Tuohon aikaan koneet olivat mekaanisia ja  näppäimet niin raskaita, että nivelet paukkuivat ja sormenpäät turposivat. Sähkökirjoituskoneet tulivat tavallisten sanojen paukuttajien ulottuville vasta myöhemmin.

En muista enää mistä kirjaimesta aloitettiin, mutta muistelen, että alkuun paukutettiin yhtä kirjainta kerrallaan. Tai mahdollisesti kahta, toista oikean ja toista vasemman sormen puolelle kuuluvaa.
A4-arkille hakattiin siis akkakakkaaakkaakakakakakkaa ja sossososooososososoo:ta tunti toisensa jälkeen kirjainpareja vaihdellen. Ja sokkona tietysti. Sitten mukaan tulivat isot kirjaimet vaihtonäppäimen kera ja numerot yläriviltä ja niiden alta vaihtonäppäimen kanssa löytyvät erikoismerkit. Numeroriviä en oppinut koskaan käyttämään sokkona, mutta muuten kymmensormijärjestelmän sain haltuuni kiitettävästi. Taito on pysynyt yllä vuosikausia tietokoneen kanssa töitä tehdessä. Nykyisin taidosta on suuri apu blogia kirjoittaessani.

Kirjoitustyylini on muuttunut hieman vapaammaksi. Vasemmalla pikkurillillä löytyy kyllä a ja s, mutta oikean puolen öön ja ään näppäilen oikealla keskisormella. Ihan sokkona en kirjoita, koska voin katsoa sormiani kirjoittaessani - ei tarvitse kirjoittaa tekstiä mallin mukaan, vaan sitä mitä aivolokero kulloinkin syöttää.

Nykyisin kirjoitan jonkin verran myös älypuhelimella. Se hoituu oikean käden etusormella, ei molemmilla peukaloilla, kuten varsinkin nuorempi sukupolvi kirjoittamisen älypuhelimillaan hoitaa. Ja ovatkin siinä vallan sukkelia. Ei auta kymmensorminäppäryys tässä kisassa puhelimen kanssa kirjoittaessa. Eikä siinä mitään - jos kisaan lähdetään, niin minä pärjään sitten läppärin kanssa nykyiselläkin oikovalla kahdeksansormitekniikallani.

Yhytin Apu-lehdestä (43/2019) pikkuruisen artikkelin asian tiimoilta. Jutun mukaan 10-19 vuotiaat kirjoittavat älypuhelimen kosketusnäytöllä kymmenen sanaa enemmän minuutissa kuin vanhempansa ja tekevät sen kahden peukalon tekniikalla. Aalto-yliopiston, Cambridgen yliopiston ja ETH Zürichin tutkimus analysoi yli 37.000 ihmisen älypuhelimella tekemän kirjoitustestin tuloksia. Nopein kirjoittaja ylsi 85 sanan minuuttivauhtiin. Testi tehtiin englannin kielellä.

Jutussa oli linkki Suomen kieliseen testiin ja tässä se teillekin: Kirjoitustesti Aalto

Tein testin ensin älypuhelimella ja sain nopeudeksi 32 sanaa minuutissa, joka oli nopeammin kuin 21,44% osallistujista ja 78,83% nopeammin oman ikäluokkani osallistujista.

Eikö mitä, ajattelin tehdä testin myös tutummalla maaperällä eli läppärillä ja kymmensormijärjestelmää hyväksi käyttäen. Tulos: 49 sanaa minuutissa ja kirjoitin nopeammin kuin 29,10% osallistujista ja  39,39% nopeammin oman ikäluokkani osallistujista.

Molemmilla testilaitteilla korjasin virheet. Olisin ollut nopeampi, jos en oli korjannut - mutta tein niinkuin tapanani on kirjoittaa muutenkin. Kyllä virheen korjaaminen onkin älylaitteella helppoa, kun vertaa 1980-lukulaiseen konekirjoittamiseen. Korjausnauha oli tavallisesti koneesta loppuunpaukutettu ja korjaaminen tehtiin korjauslakalla. Sitten yritettiin palata samaan kohtaan kirjoittamaan lakkapaikan päälle oikea kirjain ja jos rivi hiemankin heitti, niinkuin yleensä tapahtui, niin korjattu kirjain jäi huutamaan tehtyä ja korjattua virhettä kuin rikka rokassa. Korjausnauha ja korjauslakka ei ollut ainoa huolenaihe. Kun taidot hieman paranivat ja ajatus kulki nopeammin kuin sormet, saattoi tapahtua näppäinten yhtäaikainen painaminen ja kirjasinten jumittuminen yhteen. Erityisesti tämä äksidentti harmitti, jos menossa oli nopeuskirjoitustesti. Siinä oli peli pelattu saman tien.

Perheemme kuopus, joka on älypuhelimensa kanssa lännen nopein, sai muuten kirjoitustestin tulokseksi 72 sanaa minuutissa, älypuhelimella. Joten toiseksi jäin, mutta jostain syystä se ei harmita yhtään!

Erikoisen Asiantuntijat kirjoitustestin tuloksia.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat ja Pixbay
Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.