"Jos esimies on pölvästi, ei työntekijän ottama lääke häneen vaikuta"

Yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri Jyrki Joensuu Hämeenkoskelta kirjoittaa asiaa 23.11.2019 maakuntalehden yleisönosastolla. Hän kertoo työskennelleensä työterveyslääkärinä 1970-80-luvuilla ja silloin työterveyshaasteet olivat aivan muunlaisia kuin nykyään 1990-luvun laman jälkeen. Tätä asiaa ei voi enää suoremmin ja selvemmin sanoa.

Työelämä on radikaalisti  muuttunut voiton maksimoinnin myötä.  Kun työtä on paljon ja tavoitteet kovia, voivat sen tekijät silti jaksaa työssään, jos johtaminen on osaavaa ja inhimillistä. Jossain se on sitä, jossain ei. Yksi mätä omena voi pilata koko korillisen. Esimies edustaa työpaikalla työnantajaa, mutta hänen tulee olla myös työntekijöiden puolella. Ainakin antaa heille sellainen vaikutelma, jos ei aidosti pysty tai halua auttaa työntekijöitä onnistumaan työssään. Kaikenlaisia  esimiehiä on tullut nähtyä tässä vuosien mittaan tässäkin suhteessa. Tosin ei esimiehelläkään helppoa ole. Se on puun ja kuoren välissä olemista. Esimiehen keinovalikoima olosuhteiden muuttamiseen vaan on laajempi kuin muilla. Voi vaikka keksiä ihan itse syyn, millä pääsee virallisesti potkimaan työntekijää päähän tarvittaessa ja saa ahdistettua hänet sairauslomalle. Esimies on vain yksi tiimin jäsenistä ja hänen työnsä vain on vähän erilaista kuin toisten. Jotkut esimiehet luulevat olevansa joka tavalla muiden yläpuolella. Esimiehen asia on hoitaa oma työnsä niin, että hän on tiimiläistensä tukena, ei vaikeuttamassa heidän työtään.

Paljon on kiinni esimiehen persoonasta ja ihmisten välisestä kemiasta. Ja uuden esimiehen astuessa remmiin niistä ensimmäisistä päivistä ja viikoista, kun yhteistyö hakee muotojaan. Esimiehen täytyy olla hyvä ihmistuntija ja osata reagoida erilaisiin tilanteisiin oikealla tavalla. Ihmisiä ei voi laittaa yhteen, oman mielen mukaiseen muottiin. Esimiestehtäviin mielellään hakeutuu ja on liian usein väärin perustein tullut valituksi narsistisia luonteenpiirteitä omaavia henkilöitä, jotka ovat liian vaikeita esimiehinä. Tällaiset hakijat pitäisi karsia pois hakuvaiheessa. Varmaan olisi niin parempi heille itselleenkin.

Näyttelijä, käsikirjoittaja ja psykoterapeutti (YET) Kari Ketonen puhuu itsetuntemuksesta, läsnäolon taidosta, karisman kehittämisestä, hengityksen merkityksestä ja siitä, miten keho varastoi tunteet, joiden kohtaamista vältämme. Hän myös kouluttaa johtajia tunteiden käsittelyyn ja kohtaamiseen itsessään ja muissa.

”Jos johtaja ei pysty käsittelemään omia tunteitaan, ihmiset pelkäävät aina, että johtajan astuessa huoneeseen hän kaataa omat tunteensa muiden niskaan. On nimittäin niin, että se mitä emme tunne ja tunnista, manifestoituu kuitenkin tavalla tai toisella meidän käytökseemme tiedostamatta."

Yhteistyötaitoja ja työyhteisötaitoja vaaditaan kaikilta. Jaksamisestaan huolehtiva ei vie työasioita kotiin mutta ei pidä myöskään tuoda kotiasioita töihin. Toki ensin mainittu on todella helpommin sanottu kuin tehty. Jälkimmäinen on huonoa työyhteisötaitoa. Kaikilla on huonoja päiviä ja epäonnistumisia elämässä, mutta ei niistä silti pidä osoittaa mieltään asianosattomille ja tietämättömille työkavereille huonolla käytöksellä. Pelisilmää täytyy olla. Mielestäni työyhteisöön sopii hyvin sanonta ”Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat”. Ei pidä stressata epäolennaisista asioista liikaa. Työn ei tarvitse olla elämäntapa.

Työyhteisö ei tietenkään ole mikään demokratia, vaan siellä käyttää valtaansa yksin työnantaja tai hänen edustajansa. Lähiesimiehellä on työyhteisöön ja sen ilmapiiriin suuri vaikutus sekä hyvässä että pahassa. Valtaansa väärin käyttävä lähiesimies voi pilata paljonkin tai taitava lähiesimies vastaavasti innostaa työntekijöitään työssään ja parantaa ilmapiiriä ja elämänlaatua työpaikalla muutenkin. Huonon esimiehen edesottamuksiin on kenenkään vaikea puuttua varsinkin silloin, jos hänen esimiehensä on täysi lapanen.

Itse olen tilaisuuden tullen onnistunut vaihtamaan työtehtäviä ja työyhteisöä. Vapaa-ajalla ei tarvitse enää miettiä mitään työhön liittyviä asioita eikä antaa keskeneräisten asioiden vaivata. Takaisin vanhaan en todellakaan vaihtaisi. Olen myös saanut opiskella ihan muuta opintovapaalla ja järjestellä työaikaani. Vaikka työnantaja on sama, tuntuu kuin tekisin töitä nyt ihan eri planeetalla.

Alla on linkki Työterveyslaitoksen tiedotteeseen.
https://www.ttl.fi/tyoterveyslaitos-vetoaa-tyopaikkoihin-keinot-mielenterveysongelmien-ehkaisemiseksi-on-saatava-kayttoon/

Alla on linkki Ylen artikkeliin luovista harrastuksista, jotka voivat parantaa jaksamista.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/25/luovat-harrastukset-parantavat-terveyttasi-tassa-nelja-lajia-joista-jokaine

Alla linkki Me Naiset -lehden työuupumusta käsittelevään artikkeliin
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/tyo-ja-raha/laura-teki-toita-kellon-ympari-susanna-taas-piti-kaikki

Tässä alkuperäinen yleisönosastokirjoitus, johon Jyrki Joensuu viittasi.

Mitä mieltä olet esillä olevasta asiasta? Kirjoita allaolevaan kommenttikenttään. Kiitos etukäteen!

Kuvat: Pixabay ja Erikoiset Asiantuntijat/ESS 23.11.2019 ja 19.11.2019
Kuvien ja tekstin luvaton kopiointi on kielletty.