torstai 2. helmikuuta 2023

Jatkoa treenisuhteelle


Ai että kuinka iloitsen siitä, että olen jaksanut käydä kuntosalilla jo puolen vuoden ajan. Laskujeni mukaan vain pari kertaa on jäänyt väliin ja nekin hyvästä syystä. 

Nyt alkoi käytössä ollut treeniohjelma tökkimään ja alunperinkin oli tarkoitus valmentajani kanssa tehdä uusi sopimus viidestä valmennuskerrasta ja uudistaa ohjelma. 

Tänään tehtiin soppari ja valmentaja oli laatinut ohjelman, joka oli lähes kokonaan uusi. Siitä saan uutta potkua tekemiseen. 



Jalkaprässi ja ylätaljaveto eteen olivat alkaneet eniten tökkiä. Ehkä niissä tuli jo ”painoraja” vastaan. Ainakin tuntui, etten pysty enää lisäämään enempää painoja enkä toistoja.

Mutta ne ovat nyt ohjelmasta poissa ja ihan uusia juttuja tilalla. Nyt alkaa olla jo tekemisen makua. Mukana on muun muassa penkkipunnerrus. Aluksi pelkällä tangolla, joka yksinään painaa 25 kg, mutta se riittää hyvin aluksi. 

Painonnostajaksi en pyri, vaikka suvussa onkin painonnoston maailmanmestaruuskisojen mitalisti. (Edelliseen pitää suhtautua niin sanotusti sordiinolla, postaan siitä joskus.) Kunhan saisi vielä tuota laardia pois keskivartalosta ja lisää lihasvoimaa. Siitä on kummasti hyötyä ja apua arjen askareissa. Mankelikin on muuttunut kevyemmäksi nostella pöydälle ja pöydältä pois (19 kg). 



Ihan innolla odotan jo seuraavaa kuntosalikäyntiä, minkä teen itsekseni ja sitä seuraava on taas valmentajan kanssa. Jostain kumman syystä valmentajan kanssa treenatessa ei tule yhtään niin lämmin (lue: hiki) kuin itsekseen tehdessä. Ehkä itsekseen tulee pidettyä turhaa kiirettä pois salilta, vaikka kiire pitäisi unohtaa ja palautella paremmin sarjojen välissä. 

Vielä kun kesään saakka jaksan käydä salilla, saatan pian saavuttaa yhtä hyvän lihaskunnon kuin 7 vuotta sitten oli, kymmenen vuoden salikäyntien jälkeen. Silloin treenaaminen ei ehkä ollut yhtä tehokasta kuin nyt, koska saliohjelma uusittiin harvemmin ja tuli turhan pitkään hinkattua saman ohjelman kanssa. 



Nyt jo huomaan itse, että keskivartalo on kiinteytynyt ja tietyissä asennoissa huomaa, ettei pötsi ole enää edessä, esimerkiksi kengännauhoja sitoessa.

Jos mietit Personal Trainerin pestaamista, niin suosittelen kyllä lämpimästi. Kaikkihan eivät tykkää salilla käymisestä ja siihen voi olla monta syytä. Yksi  voi olla juuri se, ettei tunne kehittyvänsä tai ei tiedä miten laitteita tulisi käyttää ja mitkä painot ovat itselle sopivat. Valmentaja auttaa nimenomaan näissä(kin) asioissa.

Eihän se (PT ja salilla käyminen)  ilmaista lystiä tietenkään ole, mutta jos liikkuminen ja terveyden hankkiminen on siitä kiinni, kannattaa panostaa sen verran itseensä, jos vaan pystyy.

Kuvat: Pixabay, kuvat eivät liity tapaukseen.

Ei kaupallista yhteistyötä. 

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

2 kommenttia:

  1. Onnea sinnikkyydellesi! Minäkin olen iloinen, kun olen saanut käytyä viime lokakuulta säännöllisen epäsäännöllisesti salilla yhden kaverin tsemppaamana. Sitä aiemmat kuntosalikohtaamiset on olleet yli 20 vuoden takaa... Meinasin ensin että otan tuon PT:n, mutta sitten se kuitenkin jäi, kun kaveri jeesasi laitteiden kanssa ja olen sivusilmällä katsellut muiden tekemistä ;) Ajattelin, että otan tuon avun sitten myöhemmin, jos siltä tuntuu.
    Minulla ei tuu hiki juuri koskaan! Olen siitä tosi hämmästynyt. Tulee tunne, että on tehnyt jotain kevytliikkeitä, kun ei hikoile ;D

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon sinulle! Varmaankin PT:n hankkiminen on hyvä juttu. Tulee tehtyä liikkeet oikein. Itse kävin kuntosalilla 13 vuotta. Sitten mitta tuli vain jostakin oudosta syystä täyteen. Enkä aio palata. Jumppaan kotona, käytän kahvakuulaa ja lenkkeilen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!