Vieläkö ruminoit?

Nyt löytyi taas uusi sana Hesarista 28.7., nimittäin ruminointi. Sitä on tullut tehtyä itsekin vuosikaudet ja yökaudet. Ja sitä tekee monikin tuntemani ihminen ja varmasti vaikka kuinka moni muukin. 

Ruminointi on ikävien asioiden vatvomista. Ikäviin ajatuksiin voi jumiutua. Jäädä märehtimään niitä. Se on ihmismielelle ominaista toimintaa. Menneiden asioiden vatvomista ja ajattelemista yhä uudelleen.

Oma mieli haluaa suojella ihmistä tekemästä samoja virheitä uudelleen, analysoi mennyttä uudelleen ja uudelleen. Murehtiminen taas viittaa tulevien pelottavien asioiden mielessä pyörittämiseen: ”entä jos?”.

Työelämässä ruminointi liittyy työn määrällisiin vaatimuksiin, kuten aikapaineisiin. Kun ei saa kaikkea työtä tehtyä työpäivän aikana, työtehtävät jäävät kesken. Se saa ihmisen märehtimään kesken jääneitä töitään vapaa-ajallaan.

Työelämään liittyvä ruminointi näkyy unettomuutena ja heikentyneenä fyysisenä ja henkisenä terveydentilana. Märehtimistä voi taltuttaa esimerkiksi kävelemällä luonnossa. Yhdysvaltalaisessa tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan luonnossa kävelleillä ilmeni vähäisempää hermotoimintaa niissä aivojen osissa, joiden aktiivisuus liittyy surullisuuteen ja märehtimiseen.

Havainnot työelämästä ja ympäristöstä viestivät siitä, että ihmisellä tulee olla mahdollisuus henkiseen irtautumiseen haitalliseksi kokemistaan ärsykkeistä, jotta märehtiminen voisi vähentyä.

Ruminoinnista voi päästä eroon metakognitiivisessa terapiassa. Siinä potilas opettelee passiiviseksi tarkkailijaksi ja näkemään ajatuksensa vain ajatuksina. Saman idean kotikutoisempi versio on mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo.

Kyky hylätä ei-toivottuja ajatuksia liittyy myös aivojen kemiaan ja hermoston toimintaan. Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa parhaiten ei-toivottuja ajatuksia kykenivät torjumaan henkilöt, joilla oli korkeat gamma-aminovoihappopitoisuudet (gaba) hippokampuksessa.

Hippokampus on merkittävässä roolissa muistojen ja tunteiden hallinnassa. Aivojen ohella tätä välittäjäainetta, gabaa, syntyy suoliston limakalvoilla. Myös tietyt ruoka-aineet, kuten ruskea riisi, soijapavut, sienet, tomaatti, pinaatti ja parsakaali, sisältävät gabaa tai lisäävät sen tuotantoa.

Muokattu 25.7.2022: IS julkaisi jutun samasta aiheesta. Ohessa linkki:

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000008961241.html

Lähde: Helsingin Sanomat, Lauri Seppälän artikkeli

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.