torstai 26. elokuuta 2021

Kaikista synkimmät salaisuudet


Olen lukenut Lisa Jewellin aikaisemmat trillerit ja pitänyt niistä kovasti.

Tämänkertaisessa lukuinto ei lähtenyt lentoon ollenkaan samalla tavalla kuin aikaisemmin. Luulen kuitenkin, että vika on omassa päässäni ja rajallisessa muistikapasiteetissani. 

Minulle tässä oli liikaa ihmisiä heti niillä muutamalla kymmenellä sivulla, jotka ehdin lukea ennen kuin luovutin. Ainahan voisi tietysti tehdä itselleen muistiinpanot kuka on kukakin ja kenen sukulainen tai ystävä tai isovanhempi tai mitä tahansa. Vielä, kun kirjan lukemisessa tuli muutaman päivän taukoja, niin olin jo unohtanut suurimman osan. 

Vaikka itse jätin kirjan kesken, suosittelen sitä muille, koska jos se on vähääkään edellisten kaltainen ja tasoinen, niin se on kyllä hyvä lukukokemus. Tallennan tämän kirjan nimen kännykälleni luettavien kirjojen muistioon, joka on jo nyt useiden kymmenien kirjojen mittainen. 

Kuten aikaisemminkin olen maininnut, minua pitkästyttää sellainen trilleri, jossa selostetaan tarkasti vaikkapa, minkä väriset shortsit ja paita on yllään jollain, joka kävelee hiekkarannalla kohti auringonlaskua. Sillä tuskin on merkitystä juonen kehittymisen ja lopputuloksen kannalta. Kaipaisin trilleriltä tietynlaista tehokkuutta, jossa lukijan pitää painaa mieleensä yksityiskohtia, joilla on merkitystä juonen kannalta. Jos näin ei ole, on trilleri melko ”booooooring”. 

Tämän kirjan takakansilehdellä on arvosteluja muun muassa seuraavasti: ”Hyvät hahmot, vaihtelevat näkökulmat ja elämää sykkivä kerronta luovat yhdessä kiehtovan jännittävän tarinan, joka on täynnä yllätyksiä.”

”Psykologisen trillerin mestari tarjoilee jälleen herkullisen tarinan perhesalaisuuksilla maustettuna.”

”Mukaansatempaava tarina.”

”Loistokkaan kieroutunut.”

”Koskettava, tunnelmallinen, pitää-sinut-valveilla-aivan-liian-kauan-lukukokemus.”

Tähän jälkimmäiseen en ainakaan tällä kokemuksella aio yhtyä, mutta älkää välittäkö. Lainatkaa/ostakaa ja lukekaa silti, jos pidätte Lisa Jewellin tyylistä. Tai yleensäkin psykologisista trillereistä. Tämä lähtee nyt takaisin kirjastoon. Varausjonossa on jo seuraava lukija sitä odottelemassa. 

Ei kaupallista yhteistyötä. 




2 kommenttia:

  1. Kiva kun kerrot, että lukematta jäi. En lue dekkareita. Joskus teen kyllä poikkeuksen. Ehkäpä tämän trillerin kanssa.

    VastaaPoista
  2. On ole ylipäätään trilleri-fani, joten en pettynyt, kun et kehunut kirjaa. Toisin olisi käynyt, jos olisit lukenut jonkun varaamani kirjan ja kirjoittanut siitä noin.
    Mukavia lukuelämyksiä!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!