perjantai 27. elokuuta 2021

Hyytäviä hetkiä


Sandhamnin saaristossa sattuu ja tapahtuu. Jälleen kerran! Vielä kerran!

Ruotsalainen dekkarikirjailija Viveca Sten osaa paketoida kelpo tarinoita lyhyempäänkin muotoon. Novellikokoelmassa Hyytäviä hetkiä on kymmenen enemmän tai vähemmän jännittävää, vähintäänkin dramaattista tarinaa. Pääosissa minulle ennestään tuttuja henkilöitä ja ihkaoutojakin. Moni 10-osaisesta Sandhamnin murhat -kirjasarjasta tuttu juttu saa näistä tarinoista selvennystä ja taustoitusta. Vaikka sopii tämä lukea ilman aiempaa Sandhamnin murhat -kirjojen lukemistakin.

Kirjasarjan päähenkilöt, nuoruudenystävät Nora Linde ja Thomas Andreasson ratkoivat 10 kirjan verran saaristolaismurhia. Kun aikanaan kirjasarjan viimeisen kirjan viimeinen sivu oli luettu, tuli heitä ihan ikävä. Tämä novellikoelma tarjoaa kuin "yhdet vielä ja sitten loppu" -hetken tuttujen parissa. Tarinoissa on samaa vetovoimaa kuin kirjanpituisissakin. 

Idyllinen Ruotsin saaristo, kuin lintukoto. Niinhän sitä luulisi. Vaan mitä kaikkea Sandhamnissa on ehtinyt tapahtuakaan sitten sarjan ensimmäisestä osasta, Syvissä vesissä, alkaen. Tarinoita kuljettaa rikos, mutta yhtä aikaa myös ihmesuhdekoukerot - myös päähenkilöiden. Siksi lukeminen kannattaakin aloittaa sarjan edellä mainitusta ensimmäisestä osasta. Kirjasarjoihin perustuva tv-sarja Murha Sandhamnissa pyöri pitkään Yle Areenalla, mutta ei enää, ainakaan tällä hetkellä. C More Suomi -kanavalla on katsottavissa tv-sarjan 7. kausi, joka ei perustukaan enää tähän Stenin kirjasarjaan, vaan tästä kaudesta alkaen tv-sarja elää ihan omaa elämäänsä. En ole katsonut näitä tv-sarjoja, enkä varmaan katsokaan - monesti kirjan jälkeen joutuu pettymään.

Sen sijaan odotan kovasti Viveca Stenin uutta kirjasarjaa, jonka 1. osa Lumen uhrit julkaistaan pian.


Kuva: Erikoiset Asiantuntijat / BookBeat

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

4 kommenttia:

  1. Kiitos kirjavinkistä! Me olemme katsoneet cMoresta kaikki murhat Sandhamnissa. Hyvä sarja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!
      Saapa nähdä mitä pidät kirjoista, kun olet katsonut sarjaa ensin. Olisi kiva kuulla!

      Poista
  2. Kuka tietää miksi ihmisiä kiinnostaa murha kirjallisuus, ja murha elokuvat, onko ne jännittäviä,? tuleeko niistä hyvä olo.?
    Omalta kohdalta voin sanoa että yksikin murha kirjallisuus tai elokuva aiheuttaisi minussa pahaa oloa, siitä on kymmeniä vuosia, kun selasin Alibi lehtiä jossain, niin ihan kuin niistä lehdistä tuli minuun jotain yököttävää, joka ikinen tv;n ohjelmakin tekee minulle pahaa missä on murhia tai muuta moraalitonta elämää, en siis lue mitään sellaista enkä katso mitään sellaista, Televisiot syöttää kanava toisensa jälkeen hirvittävää väkivaltaa, mitä se tekee niille ihmisille jotka jatkuvasti katsoo sellaista, puhumattakaan muusta irstauksista.
    Ihmisten pahaolo tulee sieltä television ohjelmista,
    nuorten väkivaltaisuuksiin, syitä voi tietysti olla muitakin.
    Sorry kun purnaan nyt televison ohjelmista, mutta jo uutisetkin mielellään näyttävät väkivaltaa, verta, pahoinpitelyjä, ei varmasti monikaan mielellään katsois, mutta kun se on sitä pakko syöttöä.

    Joskus hyvin nuorena v.67-70, oli vain 1-2 kanavaa, silloin katsottiin ilta 10 jälkeen Bonanzaa ja jotain länkkäriä,
    ne ei olleet julmia, mitä se on tänä päivänä, ei millään ole väliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!
      Se jännitys ja rikoksen selvittäminen ja ratkeaminen ainakin ovat niitä juttuja, mitkä minua jännäreissä kiehtovat. Ehkä myös se ihmisen pimeä puoli ja pahuus, jonka vuoksi joku kykenee pahoihin tekoihin. Ja miksi ihmisestä on tullut paha / rikollinen.
      Kukaan meistä ei ole täysin hyvä, eikä täysin paha - näin uskon. Ja senkin uskon, että äärimmilleen ja pitkäaikaisesti kiusattuna ja alistettuna ihminen voi ryhtyä epätoivoisiin tekoihin.
      Minä luen vain näitä keksittyjä murhatarinoita - tositapahtumiin perustuvat murhajutut esim. jostain Alibista jäävät kyllä lukematta.
      Niin, ja näissä jännäreissä on usein myös kaikenlaista muutakin kiinnostavaa tarinaa, niinkuin vaikkapa ihmissuhdekiemuroita.
      Tuo on kyllä totta, että ainakin tv-sarjat ovat muuttuneet koko ajan hurjemmiksi ja raaemmiksi. Mutta ihminen itse on varmaan kautta aikainen osannut osoittaa julmuutta ja tehdä raakoja tekoja, syystä tai toisesta!

      Poista

Kiitos kommentistasi!