sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Markkinahumukin siirtyy verkkoon


Kuluttaminen on murroksessa eikä se ole yksistään koronapandemian syytä. Kivijalkakaupat ovat vaikeuksissa. Vanha ja kunniakas Stockmann ajautui yrityssaneeraukseen. Ja tämä on vasta alkua. Suomessa rakennetaan hypermarketteja vielä viime vuosituhannen tahtiin. Kaupan alalla työskennellyt kylänmies ennusti jo 2000-luvun alussa, että Prismojen kaltaiset hehtaarihallit ovat parinkymmenen vuoden kuluttua bingo- ja päivätanssihalleja. Tämä ei ole ihan vielä toteutunut mutta toisen 20 vuoden kuluttua näin voi jo olla.

Kiina on maailman verkkokaupan ykkösmaa. Kiinan vähittäiskaupasta yli kolmasosa tapahtui verkossa jo ennen koronapandemiaa. Verkko-ostosten arvo Kiinassa on suurempi kuin USAssa ja Euroopassa yhteensä. Tiheän asutuksen ja halvan työvoiman maassa ihmisvoimin tehtävän jakelun kustannukset ovat pienemmät kuin muualla. Kiinassa vähittäiskaupan palvelut on rakennettu suoraan verkkoon. Sieltä puuttuvat suuret tavaratalot ja kauppakeskukset, jotka ovat painolastina länsimaissa. Kalliit kivijalkaneliöt aiheuttavat kuluja. Vain menekiltään suurimpia tuotteita voi varastoida niihin. 

Logistiikkansa tehokkaasti organisoiva verkkokauppa pystyy tarjoamaan huikean suuren valikoiman tuotteita. Verkkokauppa pystyy tarjoamaan myös vähemmän kysyttyjä tuotteita, joita kivijalkamyymälöissä ei kannata pitää tarjolla. Koronavuonna verkkokauppa kasvoi maailmassa lähes 28 prosenttia. Koko maailman vähittäiskaupasta 18 prosenttia tapahtuu verkossa ja verkkokaupan arvo on jo ylittänyt 4000 miljardia dollaria. Yhdysvaltalainen markkinatutkimusyhtiö eMarketer arvioi, että vuonna 2024 verkkokaupan arvo ylittää jo 6000 miljardia dollaria.

Maailman suurimpien yritysten Top 10-listalla on kaksi vähittäiskaupan yritystä, USAlaiset Walmart ja Amazon. Täsmällisemmin sanottuna Amazon ei ole verkkokauppa, vaan verkkokauppa-alusta, jota käyttävät muut yritykset. Suurin osa sen kaupankäynnistä on muiden käsissä. Amazonin suurimmat voitot saa aikaiseksi sen pilvipalveluja tarjoava yksikkö. Amazonin kova kilpailija on kiinalainen Alibaba, joka ei myy itse mitään.

Koronapandemia rohkaisi suomalaisetkin ruokaostoksille verkkoon. Kuljetusmatkat asiakkaille harvaan asutussa maassa ovat pitkiä. Kivijalkakaupat on suunniteltu niin, että asiakas viettäisi siellä mahdollisimman paljon aikaa ja sen vuoksi tuotteiden keräily on tehotonta ja työlästä. Kiinassa tämäkin on jo osattu ratkaista niin, että robotit keräävät ostokset suoraan varastosta. Suomessa on alettu käyttää robotteja ruokalähetteinä. Sellainen vie lounaita kotitoimistoihin Redissä Helsingin Kalasatamassa. 


Kuvassa kiinalaisrobotit keräilevät ostoksia asiakkaille.

Merikonttikuljetusten ansiosta kuljetuskustannukset halpatuontimaista ovat pienentyneet. Se hyödyttää sekä kivijalkakauppaa, mutta varsinkin verkkokauppaa. Esimerkiksi 100 euron hintaisten lenkkitossujen kuljetuskustannukset Kiinasta Saksaan ovat vain noin viisi euroa. Yksi 12-metrinen merikontti vetää tavaraa yli 28 tuhatta kiloa ja suureen konttialukseen tällaisia kontteja mahtuu 12 tuhatta kappaletta.

Lähde: Tiede-lehti nro 4/2021, josta kaksi valokuvaa.

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen luvattomasti on kielletty.



4 kommenttia:

  1. Onpas huimaa verkkokaupan nousu koronavuonna, 28 prosenttia. Minusta on surullista, että kivijalkakaupat menevät ahdinkoon. Oikeassa kaupassa on kiva käydä ja siellä on mukava tunnelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Minustakin olisi vähintäänkin outoa ostaa esimerkiksi kenkiä verkkokaupasta sovittamatta.

      Poista
  2. Ruokaa en ole tilannut, paitsi kerran Woltin kautta ihan kokeilumielessä. Vaatteet erityisesti ostan netistä, sillä valikoima on valtaisa! Maailma on muuttunut! Ehkä lopullisesti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Ainakin verkkokaupan osalta korona jätti lähtemättömän jäljen. Se on tietysti hyvä puoli, että jokuhan siitä hyötyykin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!