 |
| Minun |
 |
| Sinun |
 |
| Meidän |
Muutimme Ukon kanssa yhteiseen talouteen vuonna 1987. Yhteen muuttaessamme kumpikin sai lapsuudenkodeistaan mukaan first aid -pakkaukset, jotka sisälsivät ensi hätään astioita, liinavaatteita, ruokapöydän. Tuolit saatiin enolta ja valaisimet mummoilta. Lahjoitusten lisäksi ostimme sohvan, ruokailuvälineet, kattilasarjan, paistinpannun, kahvinkeittimen, mattoja ja pakastimen.
Avasimme myös yhteisen pankkitilin ja siirsimme molemmat palkkamme tulemaan sinne.
Tätä kirjoittaessani ensimmäisen kodin tavaroista on jäljellä enää kahvipurkki. Se on käytössä edelleen ja muistuttaa aina kahvia keitettäessä pitkästä yhteisestä taipaleesta.
Toinen säilynyt asia on yhteinen pankkitili. Tilinumero on matkan varrella muuttunut pankkifuusioiden ja paikkakunnan vaihdosten myötä, mutta se on joka tapauksessa sitä samaa alkuperää. Ja tiedetään, tätä ei suositella - kuolemantapauksessa leskelle tulee hetkellinen umpikuja, kun väestörekisteristä menee tieto pankkiin, että toinen tilin osallinen sai sitten viimeisen palkkansa tai eläkkeensä. Mutta, kun tili on TAI-tili, pääsee tilin käyttöä selvityksen jälkeen jatkamaan. Kuolinpäivän saldo otetaan ylös ja varat kirjataan puoliksi perukirjaan merkittäväksi muiden varojen kanssa. Mutta ei mennä nyt tähän - asia on kuitenkin meillä tiedossa.
Ei ole ollut tähän päivään mennessä puolin eikä toisin reklamoitavaa tilin käytöstä. Isoista (karkeasti noin 200 euroa ylittävistä) ostoksista on hyvä kertoa toiselle ja tosi isoista ostoksista päätetään yhdessä. Muuten kaikki talouden menot hoituvat yhdeltä ja samalta tililtä ilman eri räknäämisiä. Emme muuttaisi tätä mihinkään muuhun muotoon ja tililtä toiselle veivaamiseen tai kauppakuittien ynnäämiseen.
Tämä tapa onnistuu, jos kumpikin on suunnilleen samanlainen rahankäyttäjä. Ei sekään haittaa, vaikka toinen olisi isompituloinen - hänen kuuluukin panostaa hieman enemmän yhteiseen hyvään ja molemmille jäänee suurin piirtein saman verran omiin menoihin. Ei niistäkään tarvitse pitää kirjaa. Monesta asiasta on matkanvarrella riidelty, mutta raha-asioista ei koskaan.
Hulluja, sanoisivat monet. Ihan sama, mitä sanovat - meillä homma toimii näin!
Kuvat: Pixabay
Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
No olipas uutta tietoa tuo yhteistilikäytäntö! Meillä omat tilit, mutta käyttöoikeus molemminpuolin. Tulot ja menotkin yhteiset. Kaikki tasan ja hyvä niin.
VastaaPoistaHymyilytti tuo kahvipurkki. Luin luettelon oikein ajatuksella ja sieluni silmin näin sisustetun kasarikotinne, ja nykyisessä kodissanne keskellä lattiaa enää vain kahvipurkki (siis vain mielleyhtymä, en ymmärtänyt väärin). Meillä ei kyllä ole enää mitään jäljellä ajasta ennen ajanlaskua (lapsia). Vain muisto järkyttävän kovasta sängystä, jonka jouset painoi tatuoinnit ihoon puoleksi päivää.
Kiitos kommentistasi! Ja laitankin sinulle saman tien vielä lisää tietoa (ehkä tiedätkin jo). Käyttöoikeudet toisen tiliin päättyvät toisen kuolemaan, puolin ja toisin. Eikä niitä saa takaisin, paitsi sitten perukirjoituksen jälkeen mahdollisesti kuolinpesän hoitajana muiden osakkaiden valtuuttamana.
PoistaMuistot on yhtä hyviä kuin tavaratkin, jopa parempia, kun ne eivät vie tilaa. Mutta kahvipurkista emme silti luovu :)
Vaikuttaa oikein hyvältä ratkaisunne yhteisestä tilistä, ja varmasti teillä riittää kokemusta. Olette asuneet 10 vuotta enemmän yhdessä kuin me miehen kanssa. Meillä ei ole yhteistä tiliä, mutta maksetaan laskut ja ruoat vuorotellen. Sujuu se näinkin. Hyvää alkanutta viikkoa sinulle!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Juu, meillä tämä rahapolitiikka toimii näin ja muilla omilla tavoillaan. Eikä siihen pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista :) Pääasia on, että homma toimii ja se valittu tapa sopii molemmille osapuolille.
PoistaAurinkoista viikon jatkoa sinne päin! Tuntuu ainakin täällä päin taas lämpenevän.
Hyvältä kuulosti! Meillä ei miehen kanssa yhteistä tiliä ole ja se onkin ollut ihan oma päätös. Mies yhteistiliä joskus silloin yhdessä olon alkuvuosina ehdotti, niin sanoin kiitos ja ei kiitos:) Minä kun olen raha-asioissa maailman onnettomin..en ole oikein koskaan osannut säästää vaan olen sellainen taivaanrannan maalari ja heräteostosten tekijä että ihan hävettää:)) Mies pitää huolen perheen budjetista ja hyvä niin:) Mukavaa alkanutta viikkoa♥
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Asia on juuri noin, kuten kirjoitat. Raha- ja muidenkin asioiden tulee olla järjestetty niin, että se sopii molemmille ja homma toimii ilman asiaan jatkuvaa palaamista.
PoistaMukavaa viikon jatkoa myös sinne :)
Toinen EA tässä kantaa kortensa kekoon tässä asiassa. Meillä on eräänlainen välimuoto näistä edellä esitetyistä. Kummallakin on oma palkkatili, johon kummallakin on tietenkin pankkikortti. Sitten on kaksi yhteistä käyttötiliä. Ensin mainitulle siirrämme kumpikin palkastamme puolet. Sille yhteiselle tilille meillä on myös kummallakin yhdistelmäkortit (pankki+luotto). Siltä tililtä maksetaan ruokaostokset ja muut yhdessä sovitut yhteiset menot. JA siltä tililtä siirtyy toiselle yhteiselle käyttötilille kerran kuussa tietty summa, joka riittää kaikkien yhteisten laskujen maksuun. Luottokorttia käytetään yhteisiin hankintoihin ja ne laaskut maksetaan myös yhteiseltä tililtä. Laskut maksetaan siltä 2laskunmaksutililtä" pääasiassa e-laskuina. Paperilaskuja ei juurikaan tule, koska useimmista menee laskutuslisää 3-6 euroa per lasku. Sille toiselle puolikkaalle palkastaan kumpikin voi periaatteessa tehdä mitä haluaa, eikä tarvi selitellä toiselle sen käyttöä. Omat puhelinlaskut, terveyden- ja kauneudenhoitoon liittyvät laskut ja ostot ja esim. nettiostokset yms henkilökohtaiset kumpikin maksaa omalta tililtään.
VastaaPoista