Unelmien erikoiset talokaupat

Olimme ostamassa taloa, joka oli erityisesti Isännän haave ja itse asiassa yllättävän äkkiä hän oli sen löytänytkin. Taloa oli myymässä ylivelkaantunut pariskunta, jolla oli se nytkin vuokrattuna, itse olivat muuttaneet pienempään. Vuokralaiset olivat muuttamassa pois, joten nyt oli hyvä sauma myydä se. 

 

Omistajapariskunta esitteli taloaan itse. Talo oli kyllä hyvä, mutta jotenkin myyjät antoivat itsestään lievästi sanottuna epäluotettavan kuvan. Lisäksi talossa oli erikoisia sisustus- yms. ratkaisuja. Huoneita oli vähän, ne olivat suuria, eikä mitään selvää makuuhuonetta ollut missään. Kaksi keittiötä ja pelkkiä olohuoneen tyyppisiä huoneita joissa kaikissa oli vanhanaikaisia puusänkyjä ja -sohvia sekä hervottoman suuret plasmatelevisiot jokaisessa. Takapihalle pääsi menemään vain kapeasta lasiovesta, joka oli suunniteltu ilmeisesti anorektikolle tai vinttikoiralle. Ja molempien olisi pitänyt vetää vatsaa sisään. Kaiken lisäksi sitä lasiovea ei saanut lainkaan lukkoon. Unelmakohde hoikalle murtomiehelle tai - tasa-arvon vuoksi - murtonaiselle.

 

Pyysimme kaikesta huolimatta päästä ”koenukkumaan” talossa yhden yön ja saimme sen tehdä. Talo oli kuitenkin aivan upealla paikalla järven rannassa ja muutoksiahan voi tehdä ja sisustaa omalla tavallaan. Heräsin aamulla puusohvalta ison television vierestä siihen, että iso kissa istui päälläni.

 

Vuokralaisperhe oli tullut aamuvarhaisella kotiinsa ja he suhtautuivat minuun kuin olisin aina asunut siellä. Omaa Isäntää ei näkynyt missään ja Haukkulikin oli kuulemma karannut takapihan ovesta, mitä en näin jälkeenpäin ajatellen yhtään ihmettele. Feng Shuit eivät ilmeisesti kohdanneet hänelläkään tässä ”kohteessa”. 

 

Menin toiseen keittiöön etsimään vesilasillista. Talon vuokralaisrouva siellä valmisti aamupalaa lapsikatraalleen. Äkkiseltään katsoen kaikki olivat lähes saman ikäisiä ja kuusi heistä olivat aivan äitinsä näköisiä. Loput kaksi olivat kuulemma kavereita. Äidin nukkumapaikka oli keskellä ison keittiön lattiaa oleva - kuinkas muuten - puusohva. Perheen isäntä puputti omaa aamupalaansa kaikessa rauhassa toisen keittiön pöydän ääressä. Edelleen olin huolissani siitä, missä ovat Isäntä ja Haukkuli. Elättelin toivetta, ettei outo myyjäpariskunta olisi paloitellut Isäntää yön aikana pakastimeen. Emmehän olleet vielä kuitenkaan antaneet kielteistä ostopäätöstäkään.

 

Luojan kiitos, tilanne ratkesi sillä, että heräsin omassa sängyssäni ja se otus, joka istui päälläni oli Haukkuli. Isäntä oli mennyt jo töihin