perjantai 4. maaliskuuta 2022

Rokotteista puheen ollen


Henkilön valinnanvapaus on saanut vähän liikaakin ”palstatilaa” koronarokotuksista puhuttaessa. Taas on kyseessä se pieni äänekäs vähemmistö. Suurin osa kansasta on kuitenkin kaksi rokotusta ottanut ja kolmannenkin rokotuksen jo yli puolet. Omasta mielestäni koronarokotteet pitää ottaa ja olemme etuoikeutettuja, kun meille ne tarjotaan ilmaiseksi. Rokotteista tulleet vakavat haitat ovat kuitenkin harvinaisia.

Mutta mitä tämä kaikki älämölö mahtaa vaikuttaa yleiseen rokotusmyönteisyyteen? Tuleeko rokotusvastaisuudesta joku uusi muoti? On ilmeisesti kulunut jo liikaa aikaa siitä, kun ihmisiä sairastui ja vammautui esimerkiksi polion vuoksi. Koronarokote on kehitetty liian nopeasti, sanovat (korona)rokotevastaiset. Ehkä niin, mutta osaamista ja teknologiaa on ollut niitä kehitettäessä paljon enemmän kuin esimerkiksi yli 35 vuotta sitten, kun sokeripalassa otettavaa poliorokotetta kehitettiin. Silloin muistaakseni ei nähty tällaista pyristelyä yhteisvastuuta vastaan kuin nyt koronarokotteen suhteen on nähty. Ei joka kerta tarvitse keksiä pyörää uudelleen, kun uusia rokotteita kehitellään. 

Monet ikäisistäni ovat sairastaneet vesirokon lapsena kuten minäkin. Sen jälkeen vesirokon aiheuttama virus jää piiloilemaan elimistöön ja on sieltä huonolla tuurilla tuleva aiheuttamaan kivuliaan vyöruusun vanhemmalla iällä tai kun immuunipuolustus muista syistä heikkenee. Ja se voi tapahtua vaikkapa stressin seurauksena tai jonkun lääkkeen sivuvaikutuksena. Stressin seurauksena voi terveydelle tapahtua yhtä sun toista. 

Muutama vuosi sitten stressin seurauksena itselleni puhkesi keliakia ja pari vuotta sen jälkeen fibromyalgia. Migreeni olikin jo ennestään ja on vieläkin, vaikka kuudenkympin raja jo häämöttää. Migreeniähän kaikki eivät noteeraa sairaudeksi ollenkaan, vaan pitävät sitä teeskentelynä. Ja jotkut oikeastikin teeskentelevät migreeniä saadakseen esimerkiksi sairauslomaa. Molemmista on havaintoja. 

Oikeaa migreeniä sairastava kyllä tunnistaa teeskentelijän. Migreeni on aivoverenkiertohäiriö ja sinällään vammauttava ja vakavasti elämää haittaava. Tunnen monta ja monen ikäistä ihmistä, jotka ovat sairastaneet vyöruusun. Se ei onneksi ole mikään lastentauti, sillä kaikki ovat olleet yli 50-vuotiaita.



Joka kymmenes yli 70-vuotias on jo sairastanut kivuliaan vyöruusun. Tauti tulee yleistymään merkittävästi, kun suuret ikäluokat vanhenevat. Vyöruusun ilmaantuvuus on epidemiologien mukaan nelinkertaistunut 60 vuodessa.

Osana lasten kansallista rokotusohjelmaa vesirokkorokote on ollut vasta vuodesta 2017 alkaen. Kun vesirokkoa vastaan on saanut rokotuksen, se vähentää myös riskiä sairastua myöhemmin vyöruusuun, koska taudin aiheuttaa se sama vesirokkovirus. Niin ollen yli 50-vuotiaiden vyöruusuun sairastuvuuteen tulee helpotus vasta kymmenien vuosien päästä.

Vyöruusua vastaan on myös kehitetty omat rokotteet. Suomessa on saatavilla niistä kaksi. Toinen on ollut saatavilla jo pitempään. Uudempi rokote tuli käyttöön viime syksynä. Uudempi rokote ehkäisee vyöruusua yli 90-prosenttisesti ja antaa tutkitusti suojan vähintään seitsemäksi vuodeksi. Vanhempi rokote ehkäisee vyöruusua 65-prosenttisesti. Molemmat rokotteet ovat omakustanteisia ja melko hintaviakin. Uudempi rokote tarvitsee kaksi rokotuskertaa. 

Vyöruusurokotetta suositellaan kaikille yli 50-vuotiaille. Lisääntynyt tietoisuus vyöruususta on lisännyt rokotukseen hakeutumista. 

Olen hankkinut uudemman vyöruusurokotteen viime vuoden loppupuolella. Uusintarokotuksen voi ottaa 2-6 kuukauden kuluttua ensimmäisestä. Otin uusintarokotteen viime viikolla. Rokotteista tulee jotain sivuvaikutuksia melkein aina. Tällä kertaa tuli pistoskohta poikkeuksellisen kipeäksi ja pientä lämpöäkin nousi. Tunsin oloni todella sairaaksi. Piti jo tehdä koronan kotitestikin, mutta se näytti negatiivista. 

Tunnin ulkoilu naapurin ja koirien (hänen sekä meidän) kanssa aurinkoisessa talvisäässä ja parin tunnin päiväunet auttoivat aluksi asiaan. Raihnaisuuden tunteeseen vaikutti lisäksi se muutaman päivän takainen "rypäisy" kotipihalla, josta postasin aikaisemmin.



Niin sanotuista omakustanteisista rokotuksista olen tähän mennessä ottanut ainakin vyöruusu-, puutiaisaivokuume-, pneumokokki-, tuhkarokko-, hepatiitti A- sekä jokasyksyisen influenssarokotuksen. Viimeksi mainitun kustantaa työnantaja. Lisäksi olen pitänyt huolen siitä, että jäykkäkouristusrokotus on voimassa, koska omakotiasujana välillä on nyrkit mullassa ja joskus saattaa oma koirakin vähän näykkäistä.

Lähde: Etelä-Suomen Sanomat 21.2.2022

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi!