perjantai 11. maaliskuuta 2022

Näkymättömät tytöt

 

Lisa Jewell: Näkymätön tyttö
Lukija: Krista Putkonen-Örn


Torey Hayden: Näkymätön tyttö
Lukija:  Charlotta Hagfors


Ulla Feldscher: Rakas, tiesitkö että olen psykopaatti
Lukija: Usva Kärnä

Fakta vastaan fiktio. Kaksi kolmesta edellä mainituista helmikuussa kuuntelemistani tarinoista on tositapahtumiin perustuvia. Lisa Jewellin tarina on silkkaa satua, vaikka totta sekin olisi voinut olla. Kyseessä on psykologinen jännäri ja henkilöhahmoista löytyykin traumatisoituneita ja jotenkin vinksallaan olevia ihmistyyppejä.

Luin nuorempana enemmänkin Torey Haydenin kirjoja. Mieleen on jäänyt erityisesti Tiikerin lapsi, joka kertoo 6-vuotiaasta Sheilasta, vanhempiensa julmasti kohtelemasta tytöstä, josta kasvoi henkisesti häiriintynyt ja väkivaltainen. Toreyn kirjan Näkymätön tyttö, Eloise on saanut samat eväät lapsuudenkodistaan ja avun piiriin päästyään hänen on vaikeaa luottaa kehenkään. 

Ulla Feldscherin psykopaattitositarina on karmiva. Siinä missä tarkkailija eli kuuntelija huomaa kaikki uhkaavan ja lähestyvän vaaran merkit, psykopaatin uhri vain väistelee niitä ja haluaa uskoa, että asiat ovat paremmin kuin oikeasti ovat. Psykopaatti osaa olla tarvittaessa hurmaava, pystyy valehtelemaan kirkkain silmin, saa kaiken näyttämään totuutta paremmalta ja selviää tilanteista uskomattoman tunteettomuutensa avulla.

Kaikissa kolmessa tarinassa päähenkilönä on jollain lailla muilta tai itseltään näkymättömäksi muuttuva henkilö. Oma olemus ja ääni katoavat toisten tekemisten takia, pelko sävyttää kaikkien elämää.  Kaikki kolme tarinaa ovat onneksi myös selviytymistarinoita. 

Kuuntelin kirjat BookBeatin valikoimista. Lukijoista voiton vei Usva Kärnä, vaikka Krista Putkonen-Örnin lukuääni ja -tyyli ovat kyllä melkein yhtä miellyttävää kuultavaa minun korvilleni. Charlotta Hagforsin lukemista kuuntelin ensimmäistä kertaa ja hänen lukuäänensä jäi selvästi kauas pölypilveen kärkikaksikosta.

Olen lukenut tai kuunnellut Lisa Jewellin kaikki suomennetut jännärit ja Torey Haydenilta useamman, mutta en ihan kaikkia. Ulla Feldscherin toista tositarinaa, Tuontivaimoa, kuuntelen parhaillaan. Lukijana siinä on Vera Kiiskinen. 

Kaikkia kolmea kirjaa voin suositella psykologisista tarinoista kiinnostuneille.


Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat / BookBeat

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!