lauantai 18. joulukuuta 2021

Mitä panit perunoihis?


Kuten olen aiemminkin tainnut kertoa, olen uskaltanut naida pohjalaisen miehen ja se on kyllä omanlaisensa suoritus, vaikka itse sanonkin. Pohjalainen on yleensä helppohoitoinen ja tyytyväinen, mutta kiihtyy nollasta sataan tarvittaessa nopeastikin. Hän ei seuraa blogiamme, ainakaan omien sanojensa mukaan. Saattaa salaa seurata, vaikka ei myönnä. Kohta se selviää, kun tämä on julkaistu. 😆

Juuri tällä hetkellä hän tekee keittiössä joulutorttuja ja minä en osallistu siihen, koska en voi syödä niitä, koska keliakia ja koska en välitä niistä muutenkaan. Gluteenittomat joulutortut kahden kappaleen pakkauksessa kaupassa olivat muuten sikakalliita. Ehkä ostan yhden pakkauksen, ehkä en.

Pohjanmaalla kuulemma syödään paljon perunoita. On lihaperunoita (lihakeittoa) ja ties vaikka mitä perunoita. Kalakeitto on kalaperunoita. Ja makkarakeitto on makkaraperunoita. Ja niin edelleen. Kun kaksi pohjalaista kohtaa kylällä, toinen kysyy toiselta: " Mitä panit perunoihis?" Tarkoittaa, että mitä teillä oli tänään ruokana?

Minä laitoin tänään lihakeittoa Isännän toiveen mukaisesti. Panin siis lihaa perunoihini. Lihaperunoita. Ohessa kuva kiehumassa olevista lihoista. Ostin Prismasta Tammisen naudanlihaa, joka oli nimellä "Naudan keittoliha". Joskus on tullut tehtyä lihakeittoa karjalanpaistilihoista ja siitäkin tulee yllättävän hyvää, vaikka niissä on puolet possua mukana.



Keitän lihakuutioita hyvän aikaa ja sitten paiskaan sinne sekaan tuoreet keittojuurekset, ehkä tilkan lihafondia ja perunakuutiot, jotka Isäntä on kuorinut. 

Lihakeittoa meillä ei ole syötykään naismuistiin. Pitkään on käytetty Ruokaboksin aineksia ja tehty joskus viikonloppunakin ruokaa boksin ohjeilla, vieraillekin. Nyt on vuorossa ihan perinteinen lihakeitto. Tammisen lihasoppa-aineksissa oli mukana makuluu, jonka tietysti laitoin mukaan keitokseen. 

Lihakeitto on yksi niistä, joka vaan paranee, kun sitä lämmittää. Toinen on kaalilaatikko. Lasagne taasen pitää syödä tuoreeltaan. Lämmitettynä se on aina kuivaa. Siihen ei niin paljoa saa kastikkeita hölvättyä, että se olisi notkeaa vielä seuraavanakin päivänä.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.


2 kommenttia:

  1. Hurja olit, kun uskalsit naida pohjalaisen miehen. Minulla on ollut sellainen käsitys, että pohjalaiset tekevät kaiken erittäin hyvin. Jostakin luin, että jos on jokin tehtävä, pohjalaiset ovat jo tehneet sen, kun savolaiset vasta suunnittelevat. Pohjanmaalla on paljon yksityisyrittäjiäkin. Varmasti miehesi on oikein oiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Tää "uskaltaminen" oli tässä lähinnä vitsi. Koska tämä tapaus ei ainakaan ole kliseisen pohjalaismiehen perikuva. Ei heilu puukko eikä puntari eikä murrekaan ole sellaista kuin voisi luulla, koska hänen syntymäseutunsa murre lukeutuu itämurteisiin. Tuo rivakkuus asioiden tekemisen suhteen pitää kyllä paikkansa. Pohjanmaalla on tosiaankin paljon pienyrittäjiä. Kaikenlaista veistämöä ja kutomoa. Anoppi-vainaan lähimaastossa oli tehdaskin, joka paloi vuosia sitten. En kyllä muista mitä se valmisti. Jotain lattiamateriaalia ehkä. Sitä ennen siinä oli tehdas, jossa tehtiin sukkahousuja, joskus 70-luvulla.

      Poista

Kiitos kommentistasi!