Lääkärihoitaja tietenkin

Naisten ja miesten tasa-arvoisuuteen yhteiskunnassa liittyy paradoksi. Sen mukaan mitä tasa-arvoisemmiksi sukupuolet tulevat, sitä voimakkaammin työelämä eriytyy naisten ja miesten ammatteihin.  

Tasa-arvon lisääntyminen ei siis tee naisia ja miehiä samanlaisemmiksi ammatillisissa tavoitteissaan, vaan päinvastoin. Tasa-arvoisimmissa maissa nuorten urahaaveet jakautuvat jyrkemmin sukupuolen mukaan kuin muualla.

Erään selvityksen mukaan  yhteensä lähes puolelta miljoonalta nuorelta 80 eri maasta oli kysytty, mitä työtä he uskovat tekevänsä 30-vuotiaina. Tutkijat jakoivat eri ammatit 1) esinekeskeisiin ammatteihin, joita määrittävät enimmäkseen tekniikka ja laitteet sekä 2) ihmiskeskeisiin ammatteihin, joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa ja autetaan heitä. Lisäksi tutkittiin erikseen 3) aloja, joihin liittyy matematiikkaa, tekniikkaa ja ei-biologisia luonnontieteitä ja yleensä korkeakoulutusta vaativia aloja. Nämä alat ovat usein miesvaltaisia. 

Kaikissa tutkituissa maissa ryhmän 1) ja 3) ammatit kiinnostivat huomattavasti enemmän poikia kuin tyttöjä. Ryhmän 2) ammatit kiinnostivat selvästi enemmän tyttöjä kuin poikia. Tasa-arvon paradoksin mukaisesti nämä erot olivat voimakkaimpia tasa-arvoisimmissa maissa. 

Tasa-arvoisimmissa maissa pojat tavoittelivat selkeimmin esinekeskeisiä ammatteja, mutta tyttöjen aikeet eivät vaihdelleet samassa määrin tasa-arvoisuuden tason mukaan. Köyhemmissäkin maissa tytöt tavoittelevat ihmiskeskeisempiä töitä.

Tutkijoiden selitys tälle on vauraus. Rikkaissa ja tasa-arvoisemmissa maissa nuorilla on paremmat mahdollisuudet tavoitella töitä, jotka kiinnostavat heitä, eikä heillä ole niin suurta tarvetta hakea ammatistaan taloudellista turvaa. 

Toisin sanoen vaurastumisen sivutuotteena pojat ja tytöt voivat sanoa, että haluamme tehdä sellaista työtä, mikä meitä kiinnostaa. Köyhemmissä maissa työ on vain väline parempaan elämään, kun rikkaammissa maissa sillä pääsee toteuttamaan itseään. 

Rikkaiden maiden monipuolinen talous mahdollistaa paremmin omien kiinnostuksen kohteiden seuraamisen. Niissä on paljon erilaisia ammatteja, joissa voi tehdä hyvän uran. Jostain syystä kuitenkin tytöt haluavat auttamistyötä ja pojat esinekeskeistä työtä. Asiaa tutkinut psykologian professori arvelee, että jako miesten ja naisten ammatteihin vain syvenee tulevaisuudessa.

Vielä 90-luvulla arveltiin, että kun tasa-arvo etenee, naisia ja miehiä saadaan yhtä paljon eri ammatteihin. Niin ei ole kuitenkaan tapahtunut, eikä se ole tutkijankaan mielestä mikään ongelma. Mitä väliä sillä on, onko esimerkiksi automekaanikko tai taksinkuljettaja mies vai nainen? Tai lentäjä tai nosturinkuljettaja?

Jos kuitenkin halutaan lisää naisia miesvaltaisille aloille ja päinvastoin, on lapsille aloitettava kertoa eri ammateista jo hyvin varhaisessa vaiheessa, sillä urahaaveet eriytyvät noin 15 vuoden iässä. Virossa, Latviassa, Ranskassa ja Israelissa on tehty jotain toisin, sillä kaikki nämä maat ovat suhteellisen vauraita ja tasa-arvoisia, koulutustaso on korkea ja moni nuori näissä maissa hakeutuu sukupuolelleen epätyypilliselle alalle. 

Minä ihmettelen vähän tätä eri ammattien väkisin sekoittamisen halua sukupuolen mukaan. Miksi jonkun naisen pitäisi välttämättä hakeutua joksikin kaivosinsinööriksi, jos se ei kerta kaikkiaan häntä kiinnosta? Ne jotka ovat sen tehneet, niin ovat varmasti tehneet sen omasta kiinnostuksestaan. Toisaalta voi vilpittömästi iloita kaikista niistä, jotka ovat rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja oma-aloitteisesti hakeutuneet sukupuolelleen epätyypillisille aloille.  

Omien havaintojeni mukaan naisia on kyllä enemmän miehisillä aloilla kuin päinvastoin. Esimerkiksi naisia on nykyään avaruuslentäjinä ja liikennelentäjinä sekä palomiehinä, merikapteeneina ja veturinkuljettajina. Sekä rakennusalalla erilaisissa tehtävissä. Taannoin kotikadullani kun tehtiin vesihuoltoremonttia, oli sielläkin lapionvarressa ainakin yksi naishenkilö. 

Aika harvinaista on, että miehiä on varhaiskasvatuksen opettajina. Yhdestäkään miespuolisesta perhepäivähoitajasta tai kosmetologista en ole vielä kuullut. Eräänä päivänä törmäsin omassa työssäni miespuoliseen varhaiskasvattajaan. Arvostan. Miehiä tarvittaisiinkin enemmän varhaiskasvatuksen alalla ja muilla hoitoaloilla. 

Itsekin olen ollut lentokoneen kyydissä, jossa toisena lentäjänä oli nainen. Myös joitakin nuoria naisia nähdään ammattisotilaina ja sotilaskoulutuksen saaneina  rauhanturvaajina. Olen myös saanut tuntea nuoren naisen, joka ajaa työkseen rekkaa Suomesta ulkomaille ja takaisin. Äskettäin kotinurkillani oli tietyömaa, jossa liikkui pienen omakotitalon kokoisia dumppereita. Kerran yhden sellaisen ratista loikkasi maahan noin 150-senttinen parikymppinen naishenkilö. Lieneekö ollut sama kuski, jonka vähän myöhemmin näin ajavan pienempää kuorma-autoa, joka toi tietyömaalle soraa. Mimmi oli kauniskin kuin suoraan jostain naistenlehden kannesta. Arvostan. 

Eksoottisinta, jossa olen nähnyt mieshenkilön työskentelevän, on kätilön ammatti. Muistan kun itse olin 90-luvun alussa pusertamassa esikoistamme maailmaan, lampsi kaikessa rauhassa synnytyssaliin mustapartainen mieshenkilö ja istahti nurkassa olevan pöydän ääreen. Itsekseni ihmettelin, että mikähän vahtimestari se siinä ja tuli varmaan jotain lamppua vaihtamaan, mutta kyllähän se sitten selvisi, että hän hoiti myös samaa synnytystä ja teki jotakin asiaan liittyviä kirjauksia koneelle toisen kollegansa sanelun mukaan.

"Lääkärihoitaja" on peräisin yhdestä vuosia sitten tv:ssä pyörineestä mainoksesta tms., jossa lapset kertoivat tulevaisuuden haaveammateistaan. Lääkärihoitaja minustakin piti jossain vaiheessa tulla, mutta sattumien kautta ajauduin muualle ja peruin jo saadun opiskelupaikan. Varmaankin parempi niin, kaikkien kannalta. Silloin oli hoitoalalle tunkua ja sisäänpääsy oli todella vaikeaa. 

Nyt (58 v) en tiedä vieläkään, mikä minusta tulisi isona, vaikka olenkin ehtinyt hankkia jo kolme ammattia. Mikään niistä ei ole selvästi tyypillinen naisten tai miesten ammatti. Yhdestäkään koulutuksesta ja tutkinnosta ei ole haittaa ollut, päinvastoin. Kumpi mahtaa olla elämänkokemuksen kannalta parempi, se että on korkeasti koulutettu vai se, että on laajasti koulutettu? 

Lähde: HS Viikko 12.11.2021

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.