perjantai 16. lokakuuta 2020

Operaatio imurin letku ja sooda


Asumme 25 vuotta vanhassa omakotitalossa, jossa on keskuspölynimuri. Keskuspölynimurissa on n. viiden metrin pituinen letku, kuten moni tietää. Muistaakseni imurimme letku on yhden kerran uusittu koko aikana. Alkuperäinen oli heikkoa tekoa tähän uudempaan verrattuna. Siihen tuli reikiä, taitoksia. 

Ensimmäistä kertaa tuli nyt tarvetta puhdistaa letkua sen sisäpuolelta. Siivouskaapissa alkoi nimittäin tuoksahtaa tunkkaiselta ja jäljet johtivat pienen nuuskuttelun jälkeen imurin letkuun. Eikä muita vaihtoehtoja muutenkaan juuri ollut. 

Mitä tekee kätevä emäntä ja isäntä? Toimintastrategian. Yritetään puhdistaa letkua ensin kuivana. Tavalla tai toisella. Imuroitiin letkun sisään pitkä naru siten, että sitä jäi näkyviin letkun molemmista päistä. Piti olla tarkkana, ettei koko naru solahda samantien pölysäiliöön. Tai juutu johonkin matkan varrelle talon rakenteisiin. Missä ikinä sitten kulkeekaan se ”sisäänrakennettu” putki seinien sisällä. Narua olisi häjyn tuntuista kaivella pois mistä vaan matkan varrelta ja pölysäiliöstäkin. 

Sitten sidottiin toiseen päähän pulloharja. Se oli ainoa sopivan kokoinen siihen tarkoitukseen. Ja vedettiin pulloharja letkun läpi. Ei sieltä mitään irtonaista tietenkään lähtenyt irti. Seuraavaksi otettiin vanhan kansan opit käyttöön ja kaadettiin letkuun kaikki sooda, mitä huushollista löytyi. Sitä oli noin neljä desilitraa, siivoustarkoituksiin hankittuna. Siitähän se mysteeri sitten alkoi. Kaikki se sooda nimittäin jotenkin oudosti katosi sinne letkun sisään. Kirjaimellisesti mutkallista tietä näkymättömiin. Kolisteltiin ja ravisteltiin letkua eikä soodan soodaa tullut pois kummastakaan päästä. No, päätettiin, että siellä se kuitenkin on. Yritettiin tutkia letkun sisäpintaa, onko se sileä vai onko siinä uria kuten ulkopinnassa, mikä olisi ihan järjetöntä. Niihin uriinhan se kaikki pöly ja muu töhkä juuttuisi. Ja se sooda. Todettiin, että aika sileä on.

Annettiin soodan vaikuttaa letkussa yön yli. Jotta saataisiin taas harjattua letkua pulloharjalla, piti naru imuroida letkun sisään uudelleen. Siinä samassa tuli imuroitua letkusta tietysti ne kadonneet soodatkin ja soodan ”katoaminen” jäi ikuiseksi mysteeriksi. Ehkä letkun sisällä oli jotain tahmeaa, johon kaikki sooda oli juuttunut. Pulloharjan mukana ei letkusta tullut ulos mitään. Seuraavaksi letku laitettiin takaisin kaappiin ja kaapin ovi kiinni, jotta saatiin selville, vieläkö letkun puhdistamista täytyy jatkaa. Kyllä täytyi. Tunkkainen haju vähän lievittyi, mutta ei tarpeeksi. 

Päätettiin, että seuraava operaatio on letkun pesu sisältä. Letku pihalle, lämmintä vettä sen sisään, jesarilla tukkoon molemmista päistä ja hölskyttelyä. Pois valuva vesi oli likaisempaa kuin sisään kaadettu kraanavesi. Seuraavaksi kaadettiin letkuun pullollinen laimennettua saniteettitilojen puhdistukseen tarkoitettua pesuainetta Swipe Sanitia ja lämmintä vettä ja taas tukittiin letku jesarilla umpeen molemmista päistä. Annettiin pesuaineveden vaikuttaa letkussa yön yli. Pesuaineen sisältämät hyvät bakteerit saisivat tehdä työtä rauhassa.

Seuraavana aamuna tyhjennettiin letku ja huuhdeltiin sitä useaan kertaan kastelukannullisella lämmintä vettä. Sen jälkeen se ripustettiin valumaan palotikkaiden ja tuuletustelineen päälle yhdeksi aurinkoiseksi päiväksi. Sitten se pestiin kylppärissä vielä ulkopinnaltaan samalla pesuaineella ja hierovaa suihkua apuna käyttäen. Letkun loppukuivatus tapahtui siten, että puhallettiin letkun sisään lämmintä ilmaa hiustenkuivaajalla samalla kun imuri oli käynnissä. 

Jos ei tämäkään olisi auttanut, seuraava konsti olisi ollut retki paikalliseen K-Rautaan, joka on Allawayn jälleenmyyjä. Letku saatiin kuitenkin vielä kotikonstein puhtaaksi eikä uutta letkua tarvinnut ostaa.


Kuva: Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä. 

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 



3 kommenttia:

  1. Huh, miten ahkerasti siivositte letkua. Teillä on varmaankin lehmän hermot. Minä olisin kärsimättömänä ihmisenä jättänyt työn kesken. Hyvää viikonloppua teille!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommenteistanne. Lehmän hermoista en tiedä. :) Kaikkeahan sitä aikansa kuluksi tulee näperrettyä. Ei tarvinnut ostaa uutta letkua, kun vanha oli vielä ehjä. Nyt se kyllä tuoksahtaa vielä vähän pesuaineelle. Olisi pitänyt huuhtoa paremmin. Eräs lukija ehdotti, että ripustaisi sen veneen perään ja järvelle soutamaan. Isäntä nimittäin ehdotti sen valuttamiseksi/kuivattamiseksi, että vedettäisiin se lipputankoon. En suostunut. Varma konsti päästä kylähullun maineeseen, jos ei olla jo ennestäään. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!