Nykyään koulunkäynnistä ja oppimisesta käytävää keskustelua ja uutisointia mediassa voi vain ihailla. Miten onkaan lapsilla modernit oppimisympäristöt, välineet ja metodit käytössä. On Pisa-tulokset, läppärit, kirjattomat koulut ja ties vaikka mitä. Niistä saa olla hyvin onnellinen tämän päivän koululaisten sekä opettajien puolesta. Ei tarvi paukuttaa ulkoa mitään turhalta tuntuvia luetteloita.
Silloin sata vuotta sitten, kun EAt kävivät koulua, ei oltu mistään edellä mainituista kuultukaan. Oli paljon asioita, joita vaan piti opetella ulkoa, eikä aina ollut selvää käsitystä siitä, miksi. Jotkut luettelot ovat syöpyneet aivokuoreen niin tiukasti, etteivät lähde sieltä kulumallakaan. Ehkä niistä jollain tavalla on aikojen saatossa ollut jotain hyötyäkin, mutta aika vähän.
Jonkinlaiset tietokoneet astuivat Erikoisten Asiantuntijoiden elämään 80-luvulla kauppaopistossa. Saman koneen ääressä oli 3-4 opiskelijaa ja kukaan ei halunnut koskea näppikseen. Oppiaineen nimi oli ATK, josta kaikki olimme melko lailla pihalla kuin se kuuluisa lumiukko. Kun saimme koneen jumiin hyvin usein, opettaja purjehti paikalle ja vapautti meidät piinasta muutamalla näpäytyksellä, eikä koskaan kertonut meille mitä tapahtui ja miksi ja mitä oltiin tehty väärin, kun tähän päädyttiin. Se oli aika ärsyttävääkin, eikä opittu koskaan, mitä piti tehdä. Ymmärrän hyvin opettajaparkaa.
Myös telefaxin käyttöä opiskeltiin, vaikka se jo silloin tuntui olevan katoavaa kansanperinnettä. Sekin oli vähän inhokki ja ehkä jonkinlainen lankapuhelimen ja kopiokoneen epäsikiö risteytys ja sähköpostin esiaste. Ei ollut silloin vielä paremmastakaan tietoa. Kauppaopiston naiset ja miehet opiskelivat kirjanpitoakin tekemään käsin kirjanpitovihkoihin.
Minkälaiset välineet meillä mahtaakaan olla 30 vuoden kuluttua käytössä kouluissa ja työelämässä? "Kehitys kehittyy" aina vaan hurjempaa vauhtia, vaikka sitä luulisi, että se on nyt tässä.
Vieläkö muistat:
- Ruben, Simeon, Leevi, Juuda, Dan, Naftali, Gad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef, Benjamin (Jaakobin poikien isän nimet. Eiku....)
- dürch, für, gegen, ohne, um (akkusatiivia vaativat prepositiot saksan kielessä)
- an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen (datiivia vaativat prepositiot saksan kielessä)
- sanikkaiset, sammalet, sienet, levät, jäkälät ja bakteerit (ovat itiökasveja)
- behöva, bruka, börja, hinna, hoppas, orka, tänka, våga, önska (apuverbin kaltaisia verbejä, jotka vaativat infinitiivin kanssa att-partikkelin, tässä vain tavallisimmat, netistä löytyy enemmän, jos on tarvetta vihkiytyä tälle asialle 😁)
- Mälkiä, Mustia, Soskua, Pälli, Lietjärvi, Rättijärvi, Särkijärvi (Saimaan kanavan sulut)
- Oulu, Siika, Pyhä, Kala, Lesti, Perho, Ähtävä, Lapua, Kyrö (Perämereen laskevat joet)
- nominatiivi, genetiivi, partitiivi, translatiivi, essiivi, inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi, abessiivi, komitatiivi, instruktiivi (suomen kielen sijamuodot)
Nykyään suomen kielessä on netin mukaan myös akkusatiivi. Ei silloin kyllä ollut, kun EA:t olivat koulussa. Se oli vaan saksan kielessä. Mutta aika ja kieli muuttuvat.
Näissä on osittain käytetty hyväksi Isännän parempaa muistikapasiteettia. Hän muisti ruotsinkielen att-partikkelia vaativat verbit, Saimaan kanavan sulut ja Perämereen laskevat joet.
Kuvat: Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!